Useat tutkijat ovat jo pitkän aikaa varoittaneet, että Amazonin alueen sademetsien tuhoutumisessa on tietty kynnys, jonka jälkeen prosessista tulee itseään ruokkiva eikä sitä voi enää peruuttaa.
Thomas Lovejoy ja Carlos Nobre selostivat tätä prosessia Science Advances -tiedelehdessä viime vuonna julkaistussa artikkelissa.
Lovejoy ja Nobre viittaavat Encas Salatin jo 1970-luvulla tekemään tutkimukseen, joka osoitti, että Amazon tuottaa itse puolet sateistaan kierrättämällä Atlantilta tulevan kosteuden 5-6 kertaa. Näin kumoutui vanhempi käsitys siitä, että kasvillisuus ei vaikuttaisi ilmastoon.
Pitempi kuiva kausi heikentää myös Brasilian omaa maataloutta Amazonasin eteläpuolisilla alueilla.
Metsien haihduttama kosteus tuottaa ympäri vuoden kosteamman ilmakerroksen kuin metsätön maasto. Kirjoittajien mukaan tämän tekijän vaikutus on suurempi Amazonian keski- ja itäosissa.
Lännessä eli lähempänä Andeja vaikutus on pienempi, koska laskeutuvat ilmamassat tuottavat siellä enemmän sadetta.
Metsien vähentyessä sateet vähenevät ja kuiva kausi pitenee. Ilmastonmuutos kiihdyttää prosessia.
Jossain kohtaa saavutetaan kynnysarvo, minkä jälkeen palautuminen ei enää ole mahdollista. Silloin sademetsät alkavat muuttua savanneiksi, eikä kehitystä enää pystytä kääntämään, vaikka haluttaisiin.
Koska raja tulee vastaan?
Brasilian sademetsistä on tähän mennessä hävinnyt noin 780 000 neliökilometriä. Se on aika tarkalleen kaksi kertaa Suomen pinta-ala.
Prosenteissa tämä tarkoittaa sitä, että Brasilian sademetsistä on hävinnyt noin 20 prosenttia.
Tällä hetkellä ei tiedetä, missä kohtaa kynnysarvo on. Esimerkiksi viime kuussa Guardian-lehdessä julkaistussa artikkelissa Brasilian Amazonian-tutkimuslaitoksen professori Philip Fearnside tyytyy sanomaan, että se on ”hyvin lähellä”. Niin lähellä, että on heti ryhdyttävä toimiin.
Lovejoy ja Nobre arvioivat omassa artikkelissaan, että kynnysarvo saavutetaan, kun sademetsästä on hävinnyt 20–25 prosenttia.
He katsovat, että kohtuullisen riskimarginaalin saamiseksi ei pelkästään riitä metsätuhon pysäyttäminen, vaan uudelleenmetsityksellä on painettava metsättömäksi muuttunut alue takaisin alle 20 prosenttiin.
Kirjoittajat muistuttavat, että Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Brasilia lupasi uudelleenmetsittää 12 miljoonaa hehtaaria (120 000 neliökilometriä) vuoteen 2030 mennessä.
Oman oksan sahaaminen
Mikäli Amazonin sademetsät muuttuvat savanneiksi, vapautuu ilmakehään 140 miljardia tonnia hiilidioksidia. Tällä on globaali vaikutus. Amazonin alue muuttuu hiilinielusta hiilen päästäjäksi.
Mutta jo prosessin kuluessa ennen täystuhoa Amazonin kutistuminen vaikuttaa kauas sademetsän ulkopuolelle.
Lovejoun ja Nobren mukaan Amazonin alue vaikuttaa talvikauden sateisiin erityisesti Brasilian eteläosissa, eteläisessä Paraguayssa, Uruguayssa ja Argentiinan keski- ja itäosissa.
Pitempi kuiva kausi heikentää myös Brasilian omaa maataloutta Amazonasin eteläpuolisilla alueilla. Näin maa pitkällä aikavälillä sahaa myös omaa oksaansa tuhotessaan sademetsiä.
lehti 