KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Brasilian metsäkadosta voi tulla itseään ruokkiva prosessi

Metsäpalo Brasiliassa Paran osavaltiossa lähellä Novo Progressoa.

Metsäpalo Brasiliassa Paran osavaltiossa lähellä Novo Progressoa. Kuva: Lehtikuva/Joao Laet

Kynnysarvon ylittymisen jälkeen sademetsä alkaa muuttua savanniksi.

Arto Huovinen
26.8.2019 14.40

Useat tutkijat ovat jo pitkän aikaa varoittaneet, että Amazonin alueen sademetsien tuhoutumisessa on tietty kynnys, jonka jälkeen prosessista tulee itseään ruokkiva eikä sitä voi enää peruuttaa.

Thomas Lovejoy ja Carlos Nobre selostivat tätä prosessia Science Advances -tiedelehdessä viime vuonna julkaistussa artikkelissa.

Lovejoy ja Nobre viittaavat Encas Salatin jo 1970-luvulla tekemään tutkimukseen, joka osoitti, että Amazon tuottaa itse puolet sateistaan kierrättämällä Atlantilta tulevan kosteuden 5-6 kertaa. Näin kumoutui vanhempi käsitys siitä, että kasvillisuus ei vaikuttaisi ilmastoon.

ILMOITUS
ILMOITUS
Pitempi kuiva kausi heikentää myös Brasilian omaa maataloutta Amazonasin eteläpuolisilla alueilla.

Metsien haihduttama kosteus tuottaa ympäri vuoden kosteamman ilmakerroksen kuin metsätön maasto. Kirjoittajien mukaan tämän tekijän vaikutus on suurempi Amazonian keski- ja itäosissa.

Lännessä eli lähempänä Andeja vaikutus on pienempi, koska laskeutuvat ilmamassat tuottavat siellä enemmän sadetta.

Metsien vähentyessä sateet vähenevät ja kuiva kausi pitenee. Ilmastonmuutos kiihdyttää prosessia.

Jossain kohtaa saavutetaan kynnysarvo, minkä jälkeen palautuminen ei enää ole mahdollista. Silloin sademetsät alkavat muuttua savanneiksi, eikä kehitystä enää pystytä kääntämään, vaikka haluttaisiin.

Koska raja tulee vastaan?

Brasilian sademetsistä on tähän mennessä hävinnyt noin 780 000 neliökilometriä. Se on aika tarkalleen kaksi kertaa Suomen pinta-ala.

Prosenteissa tämä tarkoittaa sitä, että Brasilian sademetsistä on hävinnyt noin 20 prosenttia.

Tällä hetkellä ei tiedetä, missä kohtaa kynnysarvo on. Esimerkiksi viime kuussa Guardian-lehdessä julkaistussa artikkelissa Brasilian Amazonian-tutkimuslaitoksen professori Philip Fearnside tyytyy sanomaan, että se on ”hyvin lähellä”. Niin lähellä, että on heti ryhdyttävä toimiin.

Lovejoy ja Nobre arvioivat omassa artikkelissaan, että kynnysarvo saavutetaan, kun sademetsästä on hävinnyt 20–25 prosenttia.

He katsovat, että kohtuullisen riskimarginaalin saamiseksi ei pelkästään riitä metsätuhon pysäyttäminen, vaan uudelleenmetsityksellä on painettava metsättömäksi muuttunut alue takaisin alle 20 prosenttiin.

Kirjoittajat muistuttavat, että Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Brasilia lupasi uudelleenmetsittää 12 miljoonaa hehtaaria (120 000 neliökilometriä) vuoteen 2030 mennessä.

Oman oksan sahaaminen

Mikäli Amazonin sademetsät muuttuvat savanneiksi, vapautuu ilmakehään 140 miljardia tonnia hiilidioksidia. Tällä on globaali vaikutus. Amazonin alue muuttuu hiilinielusta hiilen päästäjäksi.

Mutta jo prosessin kuluessa ennen täystuhoa Amazonin kutistuminen vaikuttaa kauas sademetsän ulkopuolelle.

Lovejoun ja Nobren mukaan Amazonin alue vaikuttaa talvikauden sateisiin erityisesti Brasilian eteläosissa, eteläisessä Paraguayssa, Uruguayssa ja Argentiinan keski- ja itäosissa.

Pitempi kuiva kausi heikentää myös Brasilian omaa maataloutta Amazonasin eteläpuolisilla alueilla. Näin maa pitkällä aikavälillä sahaa myös omaa oksaansa tuhotessaan sademetsiä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään