Hyvinvointitaloudessa päämääränä on kaikkien ihmisten hyvinvointi.
Suomessa sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE on jo usean vuoden ajan pitänyt yllä keskustelua hyvinvointitaloudesta. SOSTEn määrittelyn mukaan hyvinvointitalous on se osa yhteiskuntaamme, jossa toimitaan meidän kaikkien hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Hyvinvointitaloudessa hyvinvoinnin katsotaan muodostuvan riittävistä materiaalisista resursseista, riittävästä terveydestä, voimaannuttavista sosiaalisista suhteista, luottamuksesta itseen ja yhteisöön, jossa elää sekä kriittisestä tietoisuudesta. Lisäksi hyvinvointi edellyttää osallisuutta, joka tarkoittaa yksilön mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöönsä sekä kehittää yhteisöään sen täysivaltaisena jäsenenä.
Viime vuosina hyvinvointitaloudellinen ajattelu on vahvistunut myös maailmalla. Ilmastokriisi, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa kuin myös lisääntyneet poliittiset vastakkainasettelut ovat selvästi tehneet tilaa hyvinvointilähtöiselle ajattelulle. Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat alkaneet arvottaa uusiksi yhteiskuntamme perustaa.
Tämä on näkynyt muun muassa lisääntyneinä vaatimuksina puuttua eriarvoisuuteen, talouskasvun kritiikkinä, BKT:lle vaihtoehtoisten hyvinvoinnin mittareiden etsintänä sekä tasa-arvon ja tasaisen tulonjaon taloudellisen merkityksen uudelleen pohtimisena. Keskustelu ei ole jäänyt ainoastaan kansalaisyhteiskunnan tasolle, vaan myös viralliset tahot, kuten kansainväliset yhteistyöjärjestöt OECD, IMF,
Maailman Pankki ja YK ovat nostaneet edellä mainittuja teemoja agendalleen.
Myös Suomi on ottanut viime aikoina roolia hyvinvointitalouden edistämisessä. Elokuussa sosiaali- ja terveysministeri
Aino-Kaisa Pekonen (vas.) antoi Brysselissä Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvän haastattelun, jossa peräänkuulutti talous- ja yhteiskuntapolitiikan paradigman muutosta – nimenomaan hyvinvointilähtöisyyden suuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on alkanut käydä rohkeasti keskustelua Euroopan tulevaisuudesta hyvinvointitalouden käsitteillä. Syyskuun puolivälissä ministeriö järjestää Helsingissä korkean tason konferenssin, jossa teemaa käsitellään monipuolisesti. Maailmalla hyvinvointitalouden viestiä ovat vieneet eteenpäin esimerkiksi Uuden-Seelannin, Islannin ja Skotlannin hallitukset.
Globaali kansalaisyhteiskunta ei ole jäänyt hyvinvointitalouden edistämisessä hallitusten jalkoihin. Vuoden 2018 alussa perustettu ja jatkuvasti kasvava Wellbeing Economy Alliance on tästä hyvä esimerkki. Kansainvälinen verkosto on kerännyt hyvinvointitaloudellisen ajattelun ja toiminnan ympärille suuren joukon järjestöjä, yrityksiä, liikkeitä, tutkijoita ja aktivisteja.
Yhteistyön tavoitteena on levittää toimivia ideoita ja toimintamalleja, vahvistaa yhteistä viestiä sekä muodostaa kansainvälistä liikehdintää tarvittavan muutoksen taakse. Ilmastonmuutoksen jarruttaminen, hyvinvoinnin nostaminen tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi päämääräksi ja kaikkien ihmisten mukana pitäminen muutoksessa ovat jaettuja tavoitteita, vaikka toimijoiden yksityiskohtaisemmat tavoitteet voivatkin olla moninaisia. SOSTE on ollut mukana verkostossa vuoden 2019 alusta lähtien.
Ilmastoahdistuksen ja lisääntyvien yhteiskunnallisten jännitteiden keskellä hyvinvointitalouden laajeneminen ja kaikkien hyvinvoinnin korostuminen tuntuvat suorastaan pelastusrenkailta. On vaikea keksiä tähän hetkeen tarpeellisempaa ajattelun käännöstä ja arvoperustan muutosta. Nyt todellakin on hyvinvointitalouden aika.
Kirjoittaja on Suomen sosiaali ja terveys ry:n SOSTEn pääekonomisti.
lehti 