Koko Euroopassa käydään nyt kiinnostavaa keskustelua siitä, mitä tapahtuu koronakriisin jälkeen. Kaikki valtiot velkaantuvat valtavasti ja velan osuus bruttokansantuotteesta nousee aivan uudelle tasolle pohjoisenkin maissa. Jotain tarttis tehdä, että näiden velkojen maksu ei käänny taas yhden sukupolven hyvinvointitappioiksi. Velat olisi mitätöitävä, tavalla tai toisella.
Mutta vähän niin kuin Asterixissa on pieni gallilaiskylä, joka taistelee sitkeästi muuta maailmaa vastaan, Suomessa on puolue, joka elää omassa siilossaan ja käynnistelee jo vuonna 1991 alkanutta mantraansa: tie kriisistä ulos käy vain kansan kärsimysten kautta.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin puheet tulevista sukupolvista ovat pahaenteisiä. Niillä leikkauksia on aina perusteltu. Vuonna 1987 syntyneistä tehty kohorttitutkimus kertoo, miten keskusta yhdessä kokoomuksen kanssa teki tuhojaan tulevissa sukupolvissa, tämän päivän kolmikymppisissä, 1990-luvun laman aikana.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan mihinkään ei ole varaa vuosikymmeniin. ”Tarvitaan 3–4 hallitusta välissä ennen kuin voidaan seuraavan kerran menoja lisätä.”
Tätä hallituskautta on jäljellä kolme vuotta, neljän hallituskauden jälkeen ollaan vuoden 2040 kynnyksellä. Siihen astiko Suomen kehittäminen pysähdytetään ja maksetaan vain velkaa? Ja lisäksi toivotaan, että seuraavaan 20 vuoteen ei tule uusia kriisejä. Siinä tuhotaan elämän edellytykset jo ainakin kahdelta tulevalta sukupolvelta.
Kovia taloudellisia päätöksiä ja leikkauksia odottaa myös keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen.
Kun näin kovat nimet ovat yhdessä puolueessa leikkauslistojen kynnyksellä, niin toivottavasti toisissakin ollaan hereillä ja etsimässä toisenlaista ulospääsyä.
Velat alas jollain keinolla
Mahdollisuuksia on monia.
Belgialainen taloustieteilijä Paul De Grauwe esitti , että EKP rahoittaisi valtioita suoraan, ohi markkinoiden. Näin se ei nostaisi eurovaltioiden velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on kiellettyä, mutta ”fiksut lakimiehet kyllä löytävät keinon”.
Samanlaisia ideoita on myös kotimaisilla työväenliikkeen ekonomisteilla.
SAK:n ekonomisti Anni Marttinen esittää , että järkevintä olisi kirjata keskuspankkiomisteinen valtiovelka alas. Tämä tarkoittaisi sitä, että jäsenmaiden lainan takaisinmaksuvelvollisuus EKP:lle mitätöitäisiin.
Riskinä Marttinen pitää sitä, mitä kohti keskusta on nyt menossa: EU palaa vanhoihin kiristäviin talouspolitiikan sääntöihin ja jäsenvaltioita pakotetaan leikkaamaan. Tämä puolestaan heikentää taantumasta nousemista. Tällaisen ”austerity”-politiikan eli kiristävän talouspolitiikan vaikutukset nähtiin 2010-luvulla, kun euroalue kamppaili pitkittyneen taantuman kanssa.
STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá on esittänyt monia keinoja, joilla vuosikymmenien velkakurimukselta vältyttäisiin. Yksi keino mitätöidä velkoja olisi alaskirjata osa keskuspankin taseeseen päätyneistä euroalueen jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoista. Toinen miljardin euron hätäkolikoiden painaminen.
Vihriälä esitti ikuisuuslainoja
Keskustelu vaihtoehdoista vauhdittui muutama päivä sitten, kun Etlan entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ehdotti , että koronakriisin jälkeen osa kaikkien euroalueen jäsenmaiden veloista muutettaisiin nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi. Velkoja ei siis koskaan tarvitsisi maksaa takaisin, eikä niistä maksettaisi myöskään korkoa. Käytännössä velat siis mitätöitäisiin. EKP antaisi rahalahjan kaikille euromaille.
Vaihtoehtoja tarvitaan, koska pohjoismaiset maat, Suomi yhtenä tiukimmista, vastustaa yhteisvelkaa eli eurobondeja.
Tästä päästään takaisin keskustaan, sen näköalattomuuteen ja putkinäköön.
Vihriälä johtaa selvitystyöryhmää, joka laatii asiantuntija-arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Työryhmä arvioi myös toimia, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.
Työryhmän asettivat Kulmunin ja Lintilän johtamat ministeriöt.
lehti 