KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Jäte on arvossaan Ämmässuolla

Vuonna 1987 Ämmässuolle avattiin pääkaupunkiseudun kaatopaikka. Nyt valtavien jätevuorten tilalla on ekoteollisuuskeskus Ekomo.

Vuonna 1987 Ämmässuolle avattiin pääkaupunkiseudun kaatopaikka. Nyt valtavien jätevuorten tilalla on ekoteollisuuskeskus Ekomo. Kuva: HSY/Suomen Ilmakuva Oy

Ämmässuon kaatopaikka on nykyisin ekoteollisuuskeskus. Alueelle otetaan käsiteltäväksi lähes kaikkea muuta poistettavaa paitsi sekajätettä.

Maarit Piippo
1.8.2020 7.30

Suihkulähde solisee ja vihreät kummut siintävät taustalla, kun istun jyhkeän kivipöydän äärelle Espoon Ämmässuolla – tunnelma ei voisi vähempää muistuttaa kaatopaikkaa. Eikä Ämmässuo sitä enää olekaan, sillä kolmessa vuosikymmenessä läjitysalueesta on tullut ekoteollisuuskeskus.

Pieni vehreä keidas Ämmässuon yli sadan hehtaarin jätteenkäsittelyalueella on erikoisuus, joka kertoo toiminnan monipuolisuudesta.

Nykyisin paikka toimii materiaalivirtojen jalostajana, jossa hyödynnetään pääkaupunkiseudun jätteiden ainesosat viimeiseen jakeeseen asti. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus ottaa vastaan lähes kaikkia poisheitettyjä materiaaleja ja pyrkii kehittämään niille uuden elämän.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kesän odotetuin kokeilu on pörriäisbaari.

– Täällä toisen jätteestä tulee toisen raaka-aine, ja materiaalien arvo säilyy uusiotuotteina, kertoo Ämmässuon käyttöpäällikkö Tiila Korhonen HSY:ltä.

Paljon on muuttunut siitä, kun Ämmässuo avattiin 1987 palvelemaan kasvavan pääkaupunkiseudun kaatopaikkana. Entiset lokkiparvien kansoittamat jätevuoret ovat vaihtuneet paljaisiin nurmikenttiin, ja alue on kuin pieni kylä, jossa jokaisella materiaalilla on oma paikkansa. Sekaläjitys Ämmässuolla loppui vuonna 2014, kun pääkaupunkiseudun sekajätettä alettiin polttaa Vantaan energian jätteenpolttolaitoksessa.

kiertotalouden häntä

Ämmässuon identiteetin muutos kertoo, mitä aikamme muotisana, kiertotalous, käytännössä tarkoittaa. Nyt pyritään siihen, että jätettä ei jäisi lainkaan. Neitseellisten materiaalien rajallisuus on ymmärretty, ja ratkaisuja etsitään jatkojalostuksesta.

– Kiertotalouden periaate on materiaalien suljettu kierto, ja Ämmässuolla nähdään nyt kiertotalouden häntä. Täällä käsitellään se osa materiaalista, joka ei kulje eteenpäin jatkuvan kierron kehässä, kuvailee Ekomon liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuomas Räsänen.

Raskas liikenne käy vilkkaana Ämmässuolla, kun kuorma-autot kippaavat lastinsa ja kaivinkoneet kauhovat materiaaleja kasoihin. Jokainen tuleva ja menevä lasti kulkee vaa’an kautta, ekoteollisuuskeskuksen toiminnoista pidetään tarkkaa kirjanpitoa. Yleisimmät käsiteltävät materiaalit ovat tuhka, kuona, viherjäte, puhdas ja käsitelty puu, erilaiset maa- ja kiviainekset sekä rakentamisen ylijäämä.

Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen ja Ekomon liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuomas Räsänen Ämmässuon viherkeitaalla.

Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen ja Ekomon liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuomas Räsänen Ämmässuon viherkeitaalla. Kuva: Maarit Piippo

Ämmässuolle tulee vuosittain noin 350 000 tonnia tavaraa, josta noin yksi prosentti loppusijoitetaan, ja kaikki muu jäte jalostetaan uusiksi tuotteiksi. Suomi on jätehuollon edelläkävijämaita, ja vuonna 2010 Ämmässuolla käyttöönotettu kaasuvoimala on Euroopan suurimpia kaatopaikkakaasun hyödyntäjiä. Voimala tuottaa Ämmässuon vanhasta kaatopaikasta syntyneestä kaasusta sähköä 15 megawatin teholla, minkä ansiosta alue on energialtaan omavarainen. Sähköä riittää yli oman käytön vuositasolla noin 8000 omakotitalon tarpeiden verran.

Syntypaikkalajittelu oleellista

Eräs Espoon Ämmässuon päätoiminnoista on biojätteen käsittely, joka perustuu osavirtamädätykseen. Biojätteen hienojakoisempi aines ohjautuu mädätettäväksi biokaasulaitokseen, ja karkeampi aines kompostoidaan mullaksi. Menetelmä tehostaa biojätteen sisältämän energian ja ravinteiden hyötykäyttöä.

– Biojäte on meille arvokasta raaka-ainetta, ja biokaasun tuotanto osavirtamädätyksessä on tavallista kompostointia ekologisempaa, kertoo Tiila Korhonen.

Ämmässuolle tuodaan Vantaalta suuria määriä sekajätteen käsittelystä syntynyttä kuonaa ja tuhkaa. Kuonasta erotetaan magneettiset ja ei-magneettiset metallit hyötykäyttöön. Kloridipitoisuuden takia vaaralliseksi luokiteltu tuhka stabiloidaan ja loppusijoitetaan vaarallisen jätteen soluun.

Tarjolla ovat kaavat ja ympäristöluvat, uusiutuva energia sekä sopiva sijainti.

Tuhkan haitta-ainepitoisuudet riippuvat poltettavan jätteen laadusta. Mitä paremmin esimerkiksi metallit ja paristot on eroteltu omaksi jätteekseen, sitä vähemmän tuhkassa on haitta-aineita.

– Huolellinen syntypaikkalajittelu on kaiken jätteen osalta oleellista. Kun käsiteltävät jakeet ovat mahdollisimman puhtaita, on materiaalien jatkojalostus laadukkaampaa, muistuttaa Korhonen.

Kokeiluja uusiotuotteilla

Kaatopaikan loppumisen myötä Ämmässuolla avautui tilaa ekoteollisuudelle. Ekomo houkuttelee yrityksiä alueelle kiertotalouden symbiooseihin toisten yritysten ja HSY:n kanssa. Paikan etuna on toimiva perusinfra: tarjolla ovat kaavat ja ympäristöluvat, uusiutuva energia sekä sopiva sijainti. Saatavilla oleva raaka-aineiden kirjo mahdollistaa kokeiluja erilaisilla materiaalimiksauksilla.

Tällä hetkellä alueella toimii alle kymmenen yritystä, ja uusista yhteistyöhankkeista neuvotellaan. Esimerkiksi NCC murskaa Ekomossa vanhaa kiviainesta ja tuottaa siitä uusioasfalttia, ja Delete tekee purkubetonista uusiokiviainesta. Lassila&Tikanoja ja Remeo tehostavat rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä, sekä Fortum kehittää hevosen kuivikelannasta ja sahanpurusta biopolttoainetta.

– Ekomossa kokeillaan myös eristevillan ja kattohuovan hyödyntämistä. Uusia materiaalien käyttökohteita tutkitaan koko ajan, kertoo Tuomas Räsänen.

Puhdasta kaupunkiseutua

Modernin jätteenkäsittelyn tavoite on puhtaan kaupunkiseudun aikaansaaminen. Kun sekajäte on poissa ja kaikki materiaalit on jaoteltu omiin kasoihinsa, Ämmässuo on siisti ja ilmakin raikas. Kaatopaikan hajuhaitat ovat vain muisto, joka saattaa aktivoitua lievästi kompostien aumauksen aikana muutamaksi tunniksi kuukaudessa.

– Biojäte käsitellään sisätiloissa, joissa on hyvät hajunpoistolaitteet. Vain tuulisella ilmalla aumojen kääntämisen ajaksi hajua voi ilmetä, kertoo Tiila Korhonen.

Kesän odotetuin kokeilu on NCC:n kanssa toteutettu pörriäisbaari. Vanhoihin puunpalasiin ja kantoihin porattuihin reikiin odotellaan hyönteisiä pölyttämään loppukesästä Ämmässuolle nousevaa kukkaisniittyä.

HSY tekee kokeiluja vieraslajien kitkemiseksi, ja pörriäisbaarin viereen on levitelty kivituhkaa, jonka on tarkoitus tukahduttaa alkuperäiskasveilta ravinteita vievä lupiini. Lupiinin kasvussa on jo näkyvissä selvä raja siinä, missä kivituhkalla peitetty maa alkaa ja loppuu.

Taustalla siintää metsäinen vihervyöhyke, joka tarjoaa hyvät olosuhteet ulkoiluun ja lintujen tarkkailuun. Alueella elää runsas lintukanta, kuten kattohaikaroita, korppeja ja kotkia. On joukossa myös muutama lokki, vaikka niiden kirkuna ei enää viillä korvia Ämmässuon alkuaikojen tapaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina Yhdysvaltain iskuista. Hänen taustallaan ovat varapresidentti JD Vance (vas.), ulkoministeri Marco Rubio (kesk.) ja puolustusministeri Pete Hegseth.

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

Veronika Honkasalo.

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

Aino-Kaisa Pekonen tulkitsee hallituksen politiikkaa niin, että Suomessa ollaan menossa kohti yksityisiin palveluihin nojaavaa sote-mallia.

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

Eduskunta hyväksyi Ottawan sopimuksesta irtautumisen äänin 157-18.

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

Uusimmat

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi sunnuntaina Yhdysvaltain iskuista. Hänen taustallaan ovat varapresidentti JD Vance (vas.), ulkoministeri Marco Rubio (kesk.) ja puolustusministeri Pete Hegseth.

Näin vasemmistoliiton poliitikot tuomitsivat Yhdysvaltain iskut Iraniin – ”Jos nyt ei puolusteta kansainvälistä oikeutta, koska enää?”

Hevosharrastus muuttuu painajaiseksi Piia Helanderin hyvin toimivassa Helioksessa.

Piia Helanderin lupaava esikoisdekkari Helios vie hevosten ja valta-aseman väärinkäytön maailmaan

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Noor Mukadam sai oikeutta, mutta hänen tarinansa jää poikkeukseksi, kun tuhansien muiden pakistanilaisten naisten ja tyttöjen nimet unohtuvat tilastoihin.

Veri pyyhitään rahalla – näin Pakistanin oikeus pettää naiset

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson tylyttää Riikka Purraa ”Taas kerran täydellistä kyvyttömyyttä”

 
02

Viisi prosenttia puolustukseen? Samaan aikaan hallitus leikkaa lisää kansalaisilta

 
03

Vasemmistoliiton Koskela irvailee Purran saksikättä: ”Kuka tahansa vähänkään taloudesta ymmärtävä olisi voinut arvata, että näin tässä käy”

 
04

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

 
05

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kalaa vain seksiä vastaan: Miespuoliset kalastajat hyväksikäyttävät usein kalaa myyviä naisia Malawissa

20.06.2025

Ottawan sopimus on pelastanut elämiä – Nyt miinoista vientituote?

20.06.2025

Etelänbastardikilpikonnien lisääntymisseudun lämpeneminen saa poikaset vaihtamaan sukupuolta

20.06.2025

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen KU:n juhannushaastattelussa: ”En tiedä, onko pääministeri Orpo enää tosissaan”

20.06.2025

Delhin roskien kerääjät tekevät työtään paahtavan auringon alla

19.06.2025

Yhdysvalloista karkotetut bhutanilaiset pakolaiset jäivät vaille kotimaata ja kansalaisuutta

19.06.2025

Maamiinojen palauttaminen ei paranna Suomen kokonaisturvallisuutta – Poliitikot antoivat uuden iskun kansainväliselle järjestelmälle

19.06.2025

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

”Tämä on historiallinen päivä saamelaisille” – eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain

19.06.2025

Vasemmistoliiton Mai Kivelä: ”Paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä”

19.06.2025

Velkajarru ei maistu vasemmistoliiton Koskelalle: ”En usko sekuntiakaan”

19.06.2025

Aina saa kärsiä ja hävetä – Dazain kulttiklassikko on synkkä japanilainen yksinpuhelu

19.06.2025

Pikkuhuuhkajat puristi tasapelin Tanskalta

18.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään