Kenraalien sanotaan aina käyvän edellistä sotaa, mutta niin tapahtuu yleisemminkin yhteiskunnassa.
Koronan myötä on ymmärretty paremmin pandemioiden uhka, vaikka ei välttämättä sitä, että hoitokeinojen lisäksi pitäisi puuttua perussyihin. Samalla on huomio hiipivämpiä uhkia kuten ilmastonmuutosta ja antibioottiresistenssiä kohtaan vähentynyt.
Kaikki ovat monimutkaisia ilmiöitä, ne kytkeytyvät toisiinsa, ja kaikkiin pitäisi puuttua tehokkaasti. Antibioottiresistenssiä on kuitenkin helpompi ja halvempi torjua kuin ilmastonmuutosta.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa kuolee vuosittain 700 000 ihmistä antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien takia. Jos ongelmaa ei saada kuriin, luku on arviolta 10 miljoonaa ihmistä vuosittain vuonna 2050.
Palattaisiin aikaan ennen penisilliinin keksimistä vuonna 1928. Tavanomaisiin sairauksiin kuoltaisiin ja tavalliset leikkaukset olisivat hengenvaarallisia.
Suuret lääkeyhtiöt ovat viime vuosikymmeninä lähes luopuneet uusien antibioottien kehittämisestä. Antibiootit eivät ole tuottavia, koska niitä käytetään kuureina eikä jatkuvasti kuten lääkkeitä kroonisiin sairauksiin. Vastuullisessa käytössä niitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän.
Keskeisiä syitä ongelmaan on antibioottien väärinkäyttö ja liikakäyttö. Niitä määrätään varmuuden vuoksi ja liian suuria määriä.
Kyse ei ole pelkästään ihmisistä. Kolme neljäsosaa maailman antibiooteista annetaan tuotantoeläimille. Erityisesti Yhdysvalloissa niitä käytetään holtittomasti vain karjan kasvun edistämiseen.
Jotain on tehtykin. Varsinkin Euroopassa on vähennetty tarpeetonta antibioottien määräämistä sekä ihmisille että eläimille.
Kolme viikkoa sitten 20 maailman suurinta lääkeyhtiötä ja WHO perustivat miljardin dollarin rahaston tukemaan biotekniikan startup-yhtiöitä. Kymmenille pienyhtiöille annettavalla rahalla pyritään saamaan 2–4 uutta antibioottia tällä vuosikymmenellä.
Aikajänne kertoo siitä, että tuloksia ei saada nopeasti, ja siksi on kiire.
Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään uusien antibioottien kehittämisestä tai liikakäytön välttämisestä. Vastustuskykyisiä bakteereja leviää ruokaketjussa ja niitä levittää viemärien ja puhtaan veden puute sekä huono jätehuolto. Lääketehtaiden, sairaaloiden ja maatalouden jätevesistä pääsee antibiootteja veteen ja maaperään.
WHO:n mukaan ratkaisu ei voi olla yhtiöiden varassa, vaan tarvitaan julkista valtaa ja globaalia yhteistyötä.
Meitä on kyllä varoitettu antibioottiresistenssin vaaroista. Esimerkiksi karjalle syötettävien antibioottien ongelmasta tiedettiin jo 1960-luvulla.
Kuten korona, myös antibioottiresistenssi on globaali ongelma. Se koettelee köyhiä ja rikkaita. Sitä ovat aiheuttamassa niin Yhdysvaltain karjankasvattajat kuin Intian kioskeissa ilman reseptejä myytävät antibiootit – ja lukuisat muut.
Bakteerit eivät pidä vuorotteluvapaata eivätkä lähde eläkkeelle. Ne ovat aina valmiita juonimaan uusia tapoja antibioottien vaikutuksen välttämiseksi.
uutiskirje 
