Elokuuta on eletty jo muutama päivä, mutta politiikassa kesäinen hiljaiselo jatkuu. Keskustassa alkanut puheenjohtajakamppailukin on niin säyseää, ettei se aiheuta edes väreitä.
Pian kaikki on toisin. Eduskunta- ja hallitusryhmien kesäkokouksissa luodaan painetta ja pedataan asemia syyskuun puolivälissä pidettävään budjettiriiheen. Se on aina poliittisen vuodenkierron tärkeimpiä tapahtumia, mutta tänä vuonna odotukset ovat poikkeuksellisen suuret. Nyt ei päätetä vain ensi vuoden tuloista ja menoista, vaan pöydälle tulee reilun vuoden vanhan hallitusohjelman keskeisimpiä asioita.
Maaliskuussa alkanut koronaepidemia muutti tältäkin osin kaiken. Hallitus on pian viisi kuukautta keskittynyt – onnistuneesti – vain sen hillintään. Muut asiat jäivät jalkoihin, mutta nyt etenkin työllisyydessä ja ilmastopolitiikassa on tultava ratkaisuja.
Osassa hallituspuolueita on lähdetty erouhkausten tielle. Ylen kyselyssä heinäkuussa merkittävä osa vihreiden vaikuttajista piti ilmastopäätöksiä ja etenkin turvetta koskevia ratkaisuja kynnyskysymyksenä hallituksessa jatkamiselle
Asemastaan kamppaileva keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni paheksui tätä, vaikka on itse uhkaillut hallituksesta lähdöllä oikeastaan koko hallituskauden, jos taloutta ja työllisyyttä koskevat päätökset eivät miellytä.
Hallituksen piti päättää työllisyyslinjauksistaan jo alkukesällä, mutta koronan takia sekin lykkääntyi. Pääministeri Sanna Marin on sanonut, että ratkaisuja tehtäisiin vasta vuoden lopulla, mutta on aivan selvää, että niitä on saatava jo budjettiriihestä. Samoin ylevät ilmastotavoitteet eivät voi roikkua ikuisuuksiin pelkkien julistusten asteella.
Vihreiden ja keskustan olisi syytä rauhoittua ja keskittyä uhkailujen sijasta ratkaisujen etsimiseen.
Vihreiden on turha kuvitella, että ilmastopolitiikka olisi parempaa jossain muussa hallituksessa. Kun puolue viimeksi erosi kesken kauden, ympäristöministerin salkun saanut kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen keskeytti ensi töikseen soidensuojeluohjelman.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
