EU:n elpymispaketti on yksi eduskunnan kuumimmista asioista koko syksyn. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat ilmoittaneet pyrkivänsä kaatamaan EU-maiden päämiesten heinäkuussa saavuttaman sovinnon.
Tiistaina asiasta oteltiin ensimmäinen erä, kun pääministeri Sanna Marin antoi elpymisvälineestä pääministerin ilmoituksen eduskunnalle.
Marin piti selvänä, että vallitsevassa globaalissa kriisissä yksittäisten jäsenmaiden toimet eivät yksin riitä. Tarvitaan myös yhteisiä vastauksia pandemiasta seuranneisiin taloudellisiin ongelmiin. Komission ennusteen mukaan koko EU-alueen talous supistuu tänä vuonna 8,7 prosenttia.
– Monissa jäsenmaissa pudotus on vieläkin syvempi. Suomelle viennistä riippuvaisena maana koko Euroopan talousalueen elpyminen on kriittisen tärkeää. Elpymisvälineen kaltaiset järeät toimet ovat tarpeen, perusteli Marin.
– Sopu elpymispaketista näkyi myös rahoitusmarkkinoilla positiivisina korko-, osakemarkkina- ja valuuttakurssireaktioina. Jos sopua ei olisi saavutettu reaktiot olisivat voineet olla vakavat. Sovun saavuttamisen merkitystä ei pidä vähätellä. Keskinäisriippuvuutemme on syvää, haluamme tai emme.
Marin korosti elpymispaketin olevan kertaluonteinen ja poikkeuksellinen. Hän torjui arvioita siitä, että EU-maat olisivat luomassa pysyvämpää käytäntöä.
Suomen osuus 3,2 miljardia
Suomen Marin sanoi onnistuneen laskemaan elpymisvälineen avustusmuotoisen tuen määrää 110 miljardia euroa. Komission esityksessä kaksi kolmasosaa olisi muodostunut avustuksista.
– Onnistuimme siis laskemaan avustusten määrän 500 miljardista 390 miljardiin ja samalla vähentämään Suomen maksuosuutta lähes kahdella miljardilla eurolla komission alkuperäiseen esitykseen nähden, Marin kertasi.
Suomen arvioidut saannot elpymisvälineestä ovat noin 3,2 miljardia euroa.
Marinin mukaan Suomi laatii oman elpymissuunnitelman, jolla elvytetään taloutta vakavan kriisin keskellä.
– Elpymisvälineen rahoituksella meidän on mahdollista tukea ja vauhdittaa teollisuutemme uudistumista sekä yhteiskuntamme digitalisoitumista ja siirtymää vähähiiliseen talouteen. Samalla vastaamme kriisin aiheuttamiin laajoihin sosiaalisiin vaikutuksiin.
Eduskunta saa syysistuntokaudella selonteon kansallisesta elpymissuunnitelmasta.
Unionin pienimpiä nettomaksajia
Heinäkuussa päätettiin myös EU:n tulevasta rahoituskehyksestä. Kesällä keskusteltiin siitä, olisiko Suomi saavuttanut paremman neuvottelutuloksen jollain toisella taktiikalla.
– Suomi ei ole aiemmin hakenut neuvotteluissa, kuten ei tälläkään kertaa, jäsenmaksupalautuksia, koska olemme hyötyneet enemmän kansallisesta kuoresta, Marin sanoi.
– Myös nyt saimme neuvoteltua merkittävän 500 miljoonan euron kuoren. Samaan tasoon emme olisi yltäneet jäsenmaksupalautuksissa. Suomi on myös tulevalla rahoituskehyskaudella yksi pienimmistä nettomaksajista ja paljon pienempi maksaja kuin yksikään maksukorjauksia vastaanottavista maista. Neuvottelutulosta voidaan tästäkin näkökulmasta pitää tavoitteidemme mukaisena.
Perussuomalaiset painostaa keskustaa
Perussuomalaisten mukaan elpymisrahastolla ei lääkitä koronan aiheuttamia vaurioita, vaan Etelä- ja Keski-Euroopan maiden pitkäaikaisia, rakenteellisia ongelmia.
– Nettosaajat välttyvät ikäviltä kansallisilta vyönkiristyksiltä ja voivat lahjarahan turvin ylläpitää Suomea matalampia verokantoja tai julkisia palveluja, johon niillä ei ole varaa, sanoi Jussi Halla-aho.
Erityistä painetta puolue laittaa tässäkin asiassa keskustaan.
– On älyllisesti laiskaa ja epärehellistä sanoa, että hyväksymme elpymisrahaston mutta emme kannata liittovaltiota. Liittovaltio on prosessi, ja tämä on osa sitä prosessia. Maa, joka ei hallitse omia varojaan ja omaa lainsäädäntöään, ei ole itsenäinen valtio vaan osavaltio.
Keskustan mukaan Euroopan talouden elpyminen nostaa myös Suomen vientiä ja teollisuutta jälleen jaloilleen. Näin turvataan työpaikkoja Suomessa.
– Suomen tavaraviennistä noin 60 prosenttia menee EU-alueelle. Viennin elpyminen on elämän ja kuoleman kysymys, Jouni Ovaska sanoi keskustan ryhmäpuheessa.
Hän tähdensi, että EU-jäsenmaiden vastuu omasta taloudestaan ei kadonnut mihinkään. Päinvastoin.
– Keskustan eduskuntaryhmä edellytti, kuten myöhemmin hallitus, selkeitä muutoksia alkuperäiseen esitykseen elpymispaketista. Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisesti avustusmuotoisen tuen määrää pienennettiin, talouspoliittista ehdollisuutta voimistettiin ja elpymisvälineen jäsenmaakohtaisia enimmäisvastuita rajattiin huomattavasti.
Täysin yhtenäisinä keskustan rivit eivät kestäneet. Hannu Hoskonen sanoi, ettei voi millään hyväksyä pakettia.
– Meiltä lähtee rahaa sellaisiin maihin, jotka maksavat vähiten veroja.
uutiskirje 
