Velkaantumisesta on tullut uusi normaali. Ulosottovelallisia oli vuoden 2019 lopussa noin 258 000 ja heidän velkansa oli yhteensä 5,6 miljardia euroa (AL 23.9.2020). Hälyttävää on, että kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut vuodesta 1997 ja viime vuonna velkaantumisaste oli jopa 130 prosenttia käytettävissä olevista tuloista.
Helppo ja huoleton pikavippi ja talousopetuksen puutteet koulussa ovat osasyynä, ja siihen pitäisi hallituksen puuttua. Se johtaa myös rikollisuuteen ja mielenterveyssektorille. Kaiken lisäksi myös valtion velkaa Suomella on yli 120 miljardia euroa, ja määrä on kasvussa koronakriisin hoitamiseksi. Yhtä suomalaista kohden velkaa on hieman yli 22 000 euroa.
Velka on tuplaantunut viimeisten 13–14 vuoden aikana. Korkokulut olivat lähes 5 miljardia euroa vuodessa vuonna 2000, kun 2019 ne olivat enää 1,2 miljardia euroa, mutta iso määrä rahaa kuitenkin. Alhaiset korot ovat erehdyttäneet kokemattomia julkispolitiikkoja julistamaan, ettei velkoja tarvitse maksaa takaisin. Kyllä valitettavasti maksun aika tulee.
Seuraavaan hallitukseen tarvitaan talousnero – muutoin emme selviä tästä konkurssinomaisesta tilanteesta. Kokeneiden talousasiantuntijoiden ja hallituksen välillä näyttää olevan rautaesirippu, joka pitäisi sulattaa pikaisesti. Pitää kaivaa historiasta sotakorvausten aikaiset keinot esiin ja hyödyntää niitä.
Esko Järvenpää
Jämsä
uutiskirje 
