Tapahtui näinä päivinä, että Euroopan komissiolta kävi käsky, että koronarokotukset alkavat koko unionissa samana päivänä. Se tapahtui Ursula von der Leyenin ollessa komission puheenjohtajana.
Sellainen tähti syttyi tälle joululle. Toivon tähti. Korona muutti maailmamme maaliskuun puolivälissä. Rokote on lupaus siitä, että johonkin aikaan ensi vuonna pääsemme palaamaan normaaliin elämään.
Tämä rokotteelle pano ei ole läheskään ensimmäinen, sillä jo vuonna 1798 englantilainen Edward Jenner keksi, että karjanhoitajia voidaan suojata isorokolta lehmärokkotartunnalla. Jenner oli ensimmäinen, joka julkisti keksinnön. Rokotus menetelmänä lienee tunnettu jo muinaisina aikoina.
Nykyisen tiedon mukaan rokotteet estävät vuosittain 2–3 miljoonan lapsen kuoleman. Suomessa noin 92 prosenttia lapsista saa neuvolajärjestelmän ansiosta kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Tämän tuloksena suuri joukko hengenvaarallisia tauteja on saatu hävitetyksi Suomesta melkein kokonaan.
Edellä mainittuun isorokkoon kuoli kaksi miljoonaa ihmistä vielä vuonna 1970. Rokotusten ansiosta viimeisin tautitapaus on vuodelta 1977.
Tässä jatkumossa koronarokotteen nopea kehittäminen on kuin enkelin julistama ilosanoma jouluevankeliumissa. Koko maailmassa koronaan kuolleiden määrä voi ylittää kaksi miljoonaa ennen kuin rokotusohjelmat saadaan käyntiin ja ne alkavat tehota.
Koronarokotteen riittävää kattavuutta uhkaa vain ajallemme tyypillinen huuhaa – omatekoiset ”asiantuntijat” ja salaliittoteorioihin uskovat ”rokotuskriittiset”. Näistä pimeimmät liittävät rokotteen sen yhteydessä injektoitavaan mikrosiruun, joka on ”pedon merkki”.
Onneksi suomalaisia suojelee myös terve järki. THL:n aiemmin joulukuussa julkistaman kyselyn mukaan 64 prosenttia on valmis ottamaan rokotuksen kun se tulee saataville. Jyrkästi kieltäytyviä oli vain 10 prosenttia.
Rokote halutaan, koska se suojelee itseä ja muita. Rokotetta odotellessa KU toivottaa kaikesta huolimatta hyvää erilaista joulua ja solidaarista uutta vuotta.
Politiikan toimittaja
lehti 