Viimeinen sana
Sitkeä työ palkitaan – ainakin joskus.
Näin voidaan sanoa oikeutetusti Fujitsu Siemensin Kilon tietokonetehtaan tapauksessa. Korkein oikeus (KKO) ratkaisi alkuviikosta kymmenen vuotta kestäneen käräjöinnin työntekijöiden eduksi. Päätös on loistava voitto yhteentoista eri ammattiliittoon kuuluneille irtisanotuille työntekijöille.
Ennen KKO:n ratkaisua niin käräjä- kuin hovioikeuskin olivat tulleet toisenlaiseen tulokseen. Niiden mielestä yritys ei ollut syyllistynyt rikkomukseen.
Kilo-päätös se osoitti jälleen kerran järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen voiman.
Korkeimman oikeuden tuomiosta ei voi enää valittaa, joten sen ratkaisu jää voimaan ja oikeutta hakeneet 223 työntekijää saavat kuuden kuukauden palkkaa vastaavat korvaukset korkoineen.
Laki olisi mahdollistanut vielä tätäkin isommat korvaussummat, mutta ratkaisun suuri periaatteellinen merkitys ehkä ainakin osittain hyvittää puuttumaan jääneitä euroja.
Ratkaisu ei ole voitto vain yksittäisille työntekijöille, vaan se osoitti jälleen kerran myös järjestäytyneen ammattiyhdistysliikkeen voiman.
Kilon tehtaaltahan irtisanottiin aikanaan 450 työntekijää, joista osa ei ollut järjestäytynyt mihinkään ammattiliittoon. Osa järjestäytymättömistä ajoi omia korvauskanteitaan, mutta he luopuivat prosessista, kun hovioikeus oli tehnyt heille kielteisen päätöksen. Luopumiseen oli vaikuttamassa ainakin se, että jatkotoimet olisivat tulleet yksilöinä asiaansa ajaville kalliiksi.
Ammattiliitot eivät kuitenkaan jättäneet asiaa kesken. Ne hakivat valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta ja saivat sen. KKO:n päätös koskeekin nyt vain niitä työntekijöitä, jotka valtuuttivat ammattiliittonsa asialleen. Tämän hetken tulkinnan mukaan onkin todennäköistä, että hovioikeuden päätöksen jälkeen prosessista luopuneet jäävät nuolemaan näppejään.
Korkeimman oikeuden ratkaisulla on suuri periaatteellinen merkitys ennen muuta siksi, että Kilon tehtaan emoyhtiö Fujitsu Technology Solutions joutuu maksamaan kaikkiaan lähes 2,4 miljoonaa euron korvaukset korkoineen yt-lain soveltamiseen liittyvistä rikkomuksistaan.
Oikeuden mukaan Fujitsun hollantilainen emoyhtiö oli päättänyt tehtaan lakkauttamisesta jo, ennen kuin yt-neuvottelut suomalaisessa tytäryhtiössä oli ehditty käynnistää.
Suomen yt-laissa puhutaan vain suoraan työnantajana toimivan yrityksen velvollisuuksista. Korkein oikeus oli yhteydessä Luxemburgissa sijaitsevaan EU:n tuomioistuimeen, jonka ennakkopäätöksen mukaan EU:n joukkovähentämisiä koskeva direktiivi ja sen tuoma neuvotteluvelvollisuus koskee myös emoyhtiön strategisia ratkaisuja.
KKO:n päätöksellä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Se voi jopa muuttaa radikaalisti nykyisiä yt-käytäntöjä. Nyt on ennen muuta työantajilla mietinnän paikka.
Monet työntekijöiden edustajat ovat pitäneet yt-neuvotteluja lähinnä teatterina – mitä ne valitettavan usein ovat olleetkin. Useinkin asiat on jo ennen neuvotteluja lyöty lukkoon ja neuvotteluaikana on tehty vain joitakin pieniä muodollisia muutoksia. Esimerkiksi paljon julkisuutta saaneen Kemijärven sellutehtaan lopettamispäätös oli tosiasiallisesti tehty, ennen kuin ensimmäistäkään yt-palaveria oli edes kutsuttu koolle.
KKO:n päätöksen myötä – ainakin periaatteessa – yritysjohdon on käytävä aitoja neuvotteluja. Jos ne puijaavat. niin edessä voi olla käräjäreissu ja sieltä saattaa rapsahtaa tuntuvat korvaukset.
Voisiko olla mahdollista, että yt-neuvotteluissa joka paikassa voitaisiin siirrytään sanelusta aitoon vuoropuheluun?
PS:
Turussa majaansa pitävä Suomen hengellinen valta sai perjantaina uuden johtajan.
Kun kokoomus vyöryttää ”sitoutumattomillaan” vähitellen kaikki yhteiskunnalliset organisaatiot – viimeksi Ylen, niin hieman yllättäen kirkko näyttääkin olevan niitä harvoja vallan linnakkeita, joissa tämä vyörytys ei onnistu.
uutiskirje 