Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma puhuu monenlaisista satsauksista palveluihin. Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan ajatuksena ei ole toteuttaa niitä velkarahalla, vaan puolue esitteli vaaliohjelman rinnalla vero-ohjelman, jossa se esittää muun muassa ansio- ja pääomatulojen yhdistettyä verotusta tehdäkseen myös pääomatuloverotuksesta aidosti progressiivista.
– Haluamme osoittaa, millä tavalla on mahdollista verotuksellisilla ratkaisuilla kerätä lisää rahaa hyvinvointipalveluiden vahvistamiseen, Andersson sanoo.
Hallituksen pitäisi huhtikuun puoliväliriihessä kääntää katsetta siihen, millä aikataululla ja miten taloutta aletaan tasapainottaa koronakriisin aikana paisuneen velkataakan jäljiltä.
Anderssonin näkemyksen mukaan tällä hetkellä ei näytä siltä, että sopeuttamista olisi perusteltua aloittaa tämän vaalikauden aikana.
– On vaikea nähdä, että talous elpyisi niin nopeasti tästä, että me ehtisimme jo elvyttävästä politiikasta sopeuttamisvaiheeseen tämän vaalikauden aikana. Ei ole myöskään suomalaisen elinkeinoelämän etu, jos aletaan sopeuttamaan väärään aikaan, Andersson huomauttaa.
Keskusta ja vasemmistoliitto ovat ehtineet jo viime viikkoina julkisuudessa sanailla talouspolitiikan linjasta ja erityisesti osinkoverosta.
– Minusta pitää rehellisesti todeta ja keskustan on hyvä olla tietoinen siitä, et jos sopeutustoimista halutaan keskustella, niin veroratkaisut ovat pöydällä ja piste. Sellaista maailmaa ei ole, jossa sopeutuksesta puhuttaisiin vain menoleikkauksina.
Ei lukkoon lyötyä tavoitetta kevään työllisyyspäätöksistä
Hallituksen on määrä tehdä riihessä myös uusia päätöksiä työllisyyden nostamiseksi. Viime kuussa vasemmistoliitto torppasi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen suulla puuttumisen ansiosidonnaisen päivärahan kestoon.
Andersson sanoo toivovansa, että ratkaisuja voitaisiin löytää esimerkiksi paikallisesta sopimisesta sekä pienemmistä keinoista kuten ulosoton suojaosan korottamisesta. Andersson ei suoralta kädeltä kuittaa myöskään keskustan näkemystä, jonka mukaan riihessä on tehtävä päätökset työllisyyden vahvistamisesta 20 000–30 000 lisätyöllisellä.
– On selvää, että lisää työllisyystoimia pitää tulla kehysriihestä, mutta mitään tiukkaa lukumäärällistä tavoitetta me emme ole lyöneet lukkoon.
Riihen takana häämöttää myös Anderssonin paluu opetusministerin tehtävään, mutta tarkkaa päivämäärää hän ei ole vielä päättänyt.
– Olen sanonut, että kevään jälkeen.
”Kunnat yhteistyöhön koulutuksen järjestämisessä”
Andersson patistaa kuntia tekemään yhteistyötä opetuksen ja koulutuksen järjestämisessä sen sijaan, että ne kilpailevat oppilaista koulujensa säilyttämiseksi.
– Pitäisi pyrkiä yhteistyössä huolehtimaan siitä, että laadukas perusopetus säilyy mahdollisimman kattavana myös alueellisesti. Mieluummin yhteistyön kuin kilpailuasetelman kautta, Andersson sanoo.
Opetusministerin tehtävästä perhevapaalla oleva Andersson ei innostu ajatuksesta, että kouluverkkoa pidettäisiin yllä valtion tuella. Sen sijaan esimerkiksi etäyhteyksistä pitäisi hakea mahdollisuuksia yhteistyöhön pienempien ja isompien koulujen välillä.
Jos koulussa ei ole tietyn aineen pätevyyttä omaavaa opettajaa, niin toisessa kiinteistössä oleva opettaja voitaisiin digitaalisia välineitä hyödyntäen saada opettamaan myös pienemmän koulun oppilaita.
– Näen, että tässä on paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia.
Anderssonin mukaan avainasia opetuksen laadun kannalta on riittävä perusrahoitus, jolla ryhmäkoot saadaan pidettyä kouluissa tarpeeksi pieninä ja pätevien opettajien ja aikuisten määrä riittävän suurena.
Hänen mukaansa yksi tärkeä kohta on myös panostaa lukutaitoon: kuntien vastuulla on niin varhaiskasvatus, esiopetus kuin myös kirjastot ja perusopetus.
Koronan jälkihoidossa ei voi säästää
Vasemmistoliitto puhuu kuntavaaliohjelmassaan palvelujen parantamisesta koronan jälkihoitovaiheessa ja nostaa esiin etenkin lasten ja nuorten asiaa. Kunnat tulevat hänen mukaansa olemaan keskeisessä roolissa siinä, miten lähdetään paikkaamaan lasten ja nuorten keskuudessa syntynyttä hyvinvointi- ja oppimisvajetta.
– Olen ollut erittäin pettynyt siihen, minkä tyyppisiä ratkaisuja monissa isoissa kunnissa on tehty viime syksynä valtuustojen budjettikäsittelyjen yhteydessä. Samaan aikaan kun kaikki puolueet sanovat julkisuudessa valtakunnan tasolla olevansa hyvin huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja koronakriisin synnyttämästä oppimisvajeesta, muun muassa Turussa, Espoossa ja Helsingissä hyväksytään budjetteja, joissa leikataan koulutuksen resursseista – myös SDP:n ja vihreiden äänillä, Andersson huomauttaa.
Myös vanhustenhoidon kriisi vaatii Anderssonin mukaan yhä toimia.
Hoitojonojen poisto kannattaa
Vasemmistoliitto ajaa vaaliohjelmassaan myös terveyskeskusmaksujen ja hoitojonojen poistoa. Anderssonin mukaan maksujen poiston on oltava mahdollista muuallakin, kun kerran Helsinki on onnistunut sen tekemään.
Hoitojonojen poistosta taas voi odottaa säästöjä sitä kautta, että kun hoitoa saadaan ajoissa, ei sitä niin usein jouduta antamaan kalliimman erikoissairaanhoidon puolella.
Andersson uskoo sote-uudistuksen toimivan tähän suuntaan, kun sekä perus- että erikoistason terveydenhuollosta vastaa jatkossa sama taho eli hyvinvointialue, jonka kannattaa tällöin panostaa perustasoon hillitäkseen kalliimman erikoistason kustannuksia.
– Suomessa valitettavasti pienituloiset julkisia palveluja käyttävät pääsevät lääkärin vastaanotolle huomattavan paljon huonommin kuin esimerkiksi työterveyden piirissä olevat henkilöt, jotka ovat tottuneita siihen, että ajan saa samalle päivälle. Kunnallisella puolella suurissa kaupungeissa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle jonot voivat olla jopa kuukauden mittaisia, mikä on selvästi liian paljon.