Suomalaiset europarlamentaarikot ovat huolissaan suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästyksestä jatkossa, kun sitä sallitaan entistä vapaammin.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo jättivät yhdessä kokoomuksen Sirpa Pietikäisen ja Vihreiden Maria Ohisalon ja Ville Niinistön kanssa EU-komissiolle kirjallisen kysymyksen Suomen tuoreesta metsästyslain muutoksesta, jolla sallitaan suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästys yleisillä kiintiöillä ilman valituskelpoista viranomaispäätöstä.
Komissiolta kysytään, että onko suden kaltaisten uhanalaisten lajien kiintiömetsästys EU:n luontodirektiivin mukaista sekä miten Suomen nykyisen metsästyslain lupakäytäntö täyttää EU-vaatimuksen tehokkaasta oikeussuojasta erityisesti valitusoikeuden suhteen.
Kysymys on myös siitä, miten luonnonsuojelu todellisuudessa toteutuu.
Yhä uhanalaisia
Aiemmin esimerkiksi erittäin uhanalaisen suden metsästys on vaatinut poikkeusluvan, josta on myös ollut mahdollista valittaa tuomioistuimeen.
– Susi on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen, vaikka suojelu on tehonnut kantojen elvyttämiseen. Metsästyslain muutoksen jälkeen Suomen noin 550 sudesta on kaadettu muutamassa viikossa jo yli 80 yksilöä sadan vuosikiintiöstä, mikä on todella huolestuttava suunta suojelun aidon toteutumisen kannalta, Andersson sanoo.
Yksi keskeinen muutos metsästyslain uudistuksessa on yksittäisistä poikkeusluvista siirtyminen laajempaan kiintiömetsästykseen. Näin metsästyksestä ei synny viranomaispäätöksiä, joista voisi valittaa tuomioistuimeen. Europarlamentaarikot toteavat tämän herättävän kysymyksiä sekä luonnonsuojelusta että oikeusturvasta EU-oikeuden näkökulmasta.
– Ruotsi on esimerkiksi joutunut muuttamaan metsästyslakiaan jouduttuaan EU:n rikkomusmenettelyyn puutteellisen oikeusturvan takia, Kyllönen sanoo.
Nyt europarlamentaarikot pohtivat, voiko Suomikin joutua rikkomusmenettelyyn lakiuudistuksen vuoksi.
– On olennaista kansalaisten ja järjestöjen oikeusturvan kannalta, että viranomaispäätöksistä on mahdollista valittaa. Kysymys on myös siitä, miten luonnonsuojelu todellisuudessa toteutuu, Kyllönen sanoo.
Tervehdyttää ympäristöä
Euroopan susikantojen elpyminen on edelleen haurasta ja tilanne useimmilla alueilla lajille epäsuotuisa. Vasemmistoliiton mepit kritisoivat Euroopan parlamentin päätöstä muuttaa susien tiukka suojelu vain suojeluksi. Tämä muutos on myös Suomen lainsäädäntömuutoksen taustalla.
– Emme saa unohtaa, että niin eurooppalaiset ihmiset kuin eläinjärjestöt kannattavat susien suojelua, Saramo sanoo.
– Susi on tarpeellinen suurpeto, jolla on tärkeä roolinsa ekosysteemissä. Susikantojen elpyminen on vaikuttanut tervehdyttävästi moniin lajin elinympäristöihin. Meidän tulee ymmärtää luonnonsuojelun olevan kokonaisuus.
lehti 