Kuntavaalien lähestyessä törmää monessa paikassa sanapariin ”laadukkaat palvelut”. Se on tuttu ilmaisu monien politiikassa mukana olevien puheissa, myös allekirjoittaneen. Ilmaisua käytetään niin oikealla kuin vasemmalla. Laajasti viljellyn ilmaisun ongelma on, että kovin harvoin kukaan kertoo, mitä se oikeasti tarkoittaa. Mikä on laadukas palvelu?
Ihminen on harvoin niin epävarma ja avuton, kuin jos oma terveys pettää tai on muuten niin heikossa kunnossa, ettei pärjää ilman ammattitaitoisten ihmisten apua. Monille ikäihmisille tämä on arkipäivää, monille muille avun tarve sattuu kohdalle esimerkiksi oman tai läheisen sairastumisen yhteydessä. Kun itse jouduin hyvin sujuneen raskauden jälkeen vähän yllättäen leikkaukseen, en olisi voinut olla kiitollisempi niistä rauhallisista ja ystävällisistä henkilöistä, jotka asiallisesti ja rauhallisesti koko ajan kertoivat, miten leikkauksessa edetään. Puhumattakaan kaikista niistä, jotka seuraavien päivien aikana kärsivällisesti vastasivat tuhanteen ja yhteen huolestuneeseen kysymykseeni.
Palveluiden laatu tarkoittaa minulle juuri sitä, että tulen kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Palveluiden laatu tarkoittaa sitä, että minulle ei synny tunnetta, että lisään henkilöstön stressiä tai kuormitusta. Palveluiden laatu tarkoittaa minulle sitä, että ne ammattitaitoiset ammattilaiset, jotka työskentelevät meidän kaikkien hyvinvoinnin ja terveyden eteen, saavat tehdä työnsä niin, että heidän ammattitaitonsa pääsee oikeuksiinsa ilman jatkuvaa kiirettä ja stressiä.
Tuntui todella hirveältä saada lukea HUS:in Naistenklinikan tilanteesta, jossa resurssipula on yltynyt niin pahaksi, että kätilöt kirjoittavat nimettömänä lehtiin siitä, että nykyisillä resursseilla ei voida taata turvallista synnytystä ja hyvää synnytyskokemusta. He viittaavat myös eettiseen stressiin, joka syntyy, kun toistuvasti joutuu tinkimään työn laadusta tai tinkimään omista periaatteistaan työssään. Kun kirjoitin raivostuneen kirjoituksen siitä, miten käsittämätöntä on, ettemme voi turvata riittäviä resursseja vauvojen sekä naisten hengen ja terveyden kannalta äärimmäisen tärkeää työtä tekeville, sain valtavan määrän palautteita, joissa kaikissa toistui sama viesti: tämä koskee minunkin ammattiani.
Sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, lähihoitajat, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja monet muut kertovat kaikki samanlaisesta eettisestä stressistä. Monet kunnat kamppailevat rekrytointiongelmien kanssa sote-alan ammattilaisten osalta. Ongelma on erityisesti alan pieni palkkaus yhdistettynä niukkoihin resursseihin. Muitakin huolia kuitenkin ilmenee, ja Tehyn tuoreen selvityksen mukaan joka neljäs hoitaja on saanut tappouhkauksen töissä. Korona on teettänyt jo ennestään erittäin kuormittuneille työntekijöille valtavasti lisää töitä ja henkisiä paineita.
Samaan aikaan kun poliitikot puhuvat ”laadukkaiden palveluiden” tärkeydestä, on laadun tekijä ja tae, eli työntekijä, jäänyt aika lailla näkymättömäksi. Siksi ajattelin itse lopettaa ”laadukkaista palveluista” puhumisen. Sen sijaan aion puhua hyvinvoivista työntekijöistä, hyvistä työehdoista, riittävästä määrästä henkilöstöä ja hyvästä johtamisesta.
Vasemmistoliitto julkaisi maaliskuussa kymmenen esitystä siitä, miten sote-alan ammattilaisten työolojen inhimillisyys voidaan turvata. Siinä listassa on mukana muun muassa monivuotinen palkkaohjelma, parempaa johtajuuskoulutusta, lisää työnohjausta ja lisää vakituisia työsuhteita.
Tehdään työntekijöistä näkyviä ja turvataan siten kaikkien hyvinvointi.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
lehti 