Vasemmisto yhteen! Tutkija Antti Ronkainen nosti kesäkuussa omanlaisensa ikuisuusaiheen esiin KU:n haastattelussa. Ronkaisen mukaan jako sosiaalidemokraatteihin ja vasemmistolaiseen puolueeseen ei ole enää pitkään aikaan ollut perusteltu.
Kyllä on, vastaavat vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Jussi Saramo ja SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. KU haastatteli heitä erikseen.
Saramo aloittaa vastauksensa Ronkaisen mainitsemalla taktisella näkökulmalla. Yhdistymällä vasemmistosta tulisi Ronkaisen mukaan suurin puolue. Saramo huomauttaa, että suurimman puolueen puheenjohtajasta ei automaattisesti tule pääministeriä. Ellei puolue sitten saisi yli sata paikkaa eduskunnassa.
”Demarit ja vihreät ovat tulleet vasemmalle.”
– Itse asiassa se voisi toimia päinvastoin, silloin porvaripuolueet liittoutuisivat vielä herkemmin. Vaalien jälkeen enemmistö päättää niin kuin tykkää, Saramo sanoo.
Lisäksi puolueiden yhdistäminen ei tarkoittaisi, että uuden puolueen kannatus olisi yhtä korkea kuin kahden puolueen yhteenlaskettu kannatus.
– Todennäköistä on, että puolueet yhdistämällä kannatus vähenisi.
SDP:n Mäkynen huomauttaa Saramon tavoin, että uuden puolueen kannatus olisi todennäköisesti pienempi kuin kahden vasemmistopuolueen tällä hetkellä. Lisäksi puolueet ovat edelleen useissa asioissa eri mieltä.
– En näkisi, että ideologisesti, aatteellisesti tai poliittisilta linjoilta oltaisiin vielä samaa puoluetta. Monissa kysymyksissä vasemmistoliitto ja demarit ovat aika samoilla linjoilla, mutta kyllä edelleen on kysymyksiä, joissa vasemmistoliitto aika hyvin sparraa SDP:tä ja on joissakin kysymyksissä edellä ja joissain jäljessä.
Mäkynen kiittelee vasemmistoliittoa siitä, että puolue on ollut aikaansa edellä talouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan sidoksen ymmärtämisessä. Vasemmistoliitto on onnistuneesti tuonut vihreään siirtymään liittyvää talouspoliittista keskustelua Suomeen.
– Väitän, että sosiaaliturvakysymyksissä SDP on mennyt ohi. Olen edelleen sitä mieltä, että olemme paremmin nykyajassa kiinni työn murroksessa ja sosiaaliturvakysymyksissä, Mäkynen sanoo.
Suuri yllätys ei ole, että Saramo on eri mieltä Mäkysen kanssa.
Kuka lähestyy ketä
Saramo naurahtaa olevansa hieman yli 40-vuotiaana niin vanha, että muistaa 2000-luvun alkupuolen yhdistymishankkeet.
– Silloin puhuttiin, että koska vasemmisto on lähentynyt demareita, puolueet pitää yhdistää. Nyt puhutaan, että koska demarit ovat lähentyneet vasemmistoa, puolueet pitää yhdistää.
– Vasemmistoliitto on onnistunut tavoitteissaan hemmetin hyvin, kun sekä demarit että vihreät ovat lähentyneet niin paljon vasemmistoliittoa. Se kertoo, että olemme hoitaneet leiviskämme hyvin.
Saramo mainitsee niin ikään puolueita jakavat asiat. Hän haluaa ottaa mukaan keskusteluun myös vihreät.
– Ainakin ympäristöpolitiikassa olemme lähempänä vihreitä. Kun puhutaan työntekijöiden oikeuksista ja ay-liikkeestä, siinä me olemme demareiden kanssa lähempänä toisiamme.
Yleinen yhdistymiskeskustelu on Saramon mukaan – jos ei nyt tyhmää – vain teoreettista. Puolueiden jäsenet ja äänestäjät kun eivät halua sitä.
– Itse koen, että tässä tilanteessa 1+1+1 (vasemmistoliitto, SDP ja vihreät) on paljon enemmän kuin kolme.
Yhdessä blokissa vaaleihin
Vasemmisto yhteen -idean lisäksi aina välillä nostetaan esiin idea punavihreästä blokista eduskuntavaaleissa. Se tarkoittaisi, että vasemmistoliitto, demarit ja vihreät sopisivat ainakin suurimmat tavoitteensa yhdessä.
Saramo ei suoraan tyrmää blokkiajatusta. Hän aloittaa vastauksensa pohjustamalla 2000-luvun alkupuolella perustetun Vapaus Valita Toisin -järjestön perustamista. Siihen tuli mukaan vasemmistolaisia ihmisiä eri puolueista, SDP:stä näkyvin oli Erkki Tuomioja.
VVT:ssä ajettiin esimerkiksi erilaisia verotukseen liittyviä asioita, joista silloin virallisesti puhui vain vasemmistoliitto.
– Silloin meiltä aina kysyttiin, että onko tavoitteena yhdistää puolueet. Vastasimme, että ei, tarkoituksena on luoda vaihtoehtoista agendaa. Siinä ei lähdetty yhdistämään puolueita. Nyt demarit ja vihreät ovat tulleet vasemmalle, sitä on koko ajan tavoiteltu, Saramo sanoo.
Mutta nyt siihen blokkiajatukseen. Siihen sisältyy Saramon mukaan hyviä ja huonoja puolia. Huonoja puolia on ainakin se, että enemmistön saaminen eduskuntaan olisi – jos ei nyt mahdotonta – kovan työn takana.
– Jos blokkia rakennetaan, se ei saa johtaa automaattisesti siihen, että tulisi oikeistohallitus.
SDP:n Mäkynen pitää blokkiajatusta hankalana. Esimerkiksi hallitusneuvotteluissa se olisi hänen mukaansa taktisena lähtökohtana aika vaikea.
– Mikä ikinä päätyisi suurimmaksi puolueeksi, se kaventaisi suurena puolueena SDP:n neuvotteluasemaa suhteessa kokoomukseen ja perussuomalaisiin. Niillä olisi mahdollisuus ilmoittaa, hyväksyvätkö ne punavihreän blokin ehdot vai haluavatko ne lähteä muodostamaan yhdessä hallitusta.
Kokoomus saisi kolmen puolueen ehdoista hyvän kiristysruuvin, jolla sulkea punavihreä blokki neuvotteluista.
– Lyhyellä aikavälillä ei tunnu kannattavalta lähteä ennen vaaleja sulkemaan mitään pois. Se on eri asia, että joku puolue on yleiseltä linjaltaan sellainen, että siellä kyseenalaistetaan ihmisoikeuksia tai fundamentaaleja asioita, joissa yhteistyötä ei voida tehdä, Mäkynen linjaa.
Hyvät vaihtoehdot
Kuten Saramo ja Mäkynen mainitsevat, vasemmistoliitto ja SDP ovat lähentyneet viime vuosien aikana jälleen toisiaan.
– Molemmissa on tapahtunut linjan selkeytymistä ja hegemoniselle oikeistopolitiikalle vaihtoehtojen rakentamista. Uskon, että se on itsessään vasemmistolle positiivinen juttu ylipäätään. Se tuo jonkin verran esiin vasemmistopuolueiden eroja, mutta kokonaisuudessaan se kyllä vahvistaa vasemmistoa, Mäkynen sanoo.
Saramon kommentti, kuinka nyt – verrattuna Jyrki Kataisen hallitukseen (2011–2015) – SDP:n ja vihreiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä, on paljon puhuva. Mutta hyvä yhteistyö ei tarkoita, etteikö erimielisyyksiä olisi.
– On hyvä, että vasemmistossakin on vaihtoehtoja.
Otsikkoja ja juttua korjattu: Otsikossa ja jutussa mainittiin aiemmin virheellisesti, että Matias Mäkynen olisi SDP:n ensimmäinen varapuheenjohtaja. Oikeasti hän on vasta kolmas varapuheenjohtaja.
uutiskirje 