Hoitajien ja opettajien lisäksi huonoista työoloista valittavat varhaiskasvatuksen lastenhoitajat. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoo, että koskaan aiemmin sinne ei ole tullut yhtä paljon yhteydenottoja lastenhoitajilta kuin viimeisen kolmen vuoden aikana. Viesteistä kantautuu huoli lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisesta ja henkilöstön jaksamisesta.
JHL haluaa pysäyttää kriisiytymisen. Nyt on alkanut pako alalta, eikä sijaisuuksiin löydy tekijöitä.
– Emme voi antaa tilanteen jatkua tällaisena ja vain seurata, kun lastenhoitajat väsyvät ja menettävän työkykynsä. Vaadimme, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja eduskunnan sivistysvaliokunta selvittävät pikimmiten, mikä on johtanut tähän tilanteeseen. Tarvittaessa varhaiskasvatuslakia on muutettava henkilöstörakenteen osalta, jotta kriisi ei jatku ja pahene, vaatii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiedotteessa.
JHL vaatii pikaista muutosta kasvatusvastuullisen henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun tarkasteluun.
– Suhdeluvun tarkastelu koko päiväkodin tasolla vaarantaa lasten turvallisuuden ja aiheuttaa kohtuutonta huolta lastenhoitajissa. Lastenhoitajat ovat usein vastuussa koko lapsiryhmästä yksin, kun ryhmän muut mitoitukseen laskettavat henkilöt ovat kokouksissa, tapaamisissa, koulutuksessa, suunnittelemassa työtään tai sairaana. Pahimmillaan ulkona on ollut yli 50 lasta, joukossa myös erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevia lapsia. Tämän lapsimäärän kanssa on ollut vain kolme lastenhoitajaa ja yksi avustaja, Niemi-Laine kertoo.
Varhaiskasvatuslain tiukennus astui voimaan 1.8. Sen mukaan suhdeluvuista voi poiketa vain lasten äkillisissä hoidon tarpeen muutoksissa. Tiukennus ei kuitenkaan käytännössä toteudu. Siksi JHL vaatii pikaisia toimia.
Vakituiset mieluummin sijaisuuskeikoille
JHL:ään tulleiden yhteydenottojen mukaan lastenhoitajat eivät pysty enää tekemään työtään työmoraalinsa ja arvojensa mukaisesti. Huoli lapsista ja lapsen yksilöllisestä huomioimisesta uuvuttaa hoitajia. He joutuvat mahdottomiin tilanteisiin ja kantavat yksin vastuuta lasten hyvinvoinnista.
– Sijaisia ei ole saatavilla ja tilannetta paikataan ottamalla avustavaa henkilökuntaa lapsiryhmiin hoitajiksi. Vakituiset sijaiset irtisanoutuvat ja ottavat mieluummin sijaisuuskeikkoja vastaan, kun eivät enää jaksa työskennellä vallitsevassa kaaoksessa joka päivä, kuvaa JHL:n vastaava sopimusasiantuntija Minna Pirttijärvi.
Niemi-Laineen ja Pirttijärven mukaan päiväkotien tavallisiin ryhmiin on ryhdytty myös sijoittamaan vahvaa kehityksen ja oppimisen tukea tarvitsevia ja monikulttuurisia lapsia. Tämä on johtanut siihen, että lasten tasapuolista huomioimista on entistä vaikeampi toteuttaa.
uutiskirje 
