KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne KU:n haastattelussa: ”Hallituksen suurin onnistuminen on sen pysyminen pystyssä”.

Kuva: Toivo Haimi

Vihreiden puoluekokous valitsi syyskuussa varapuheenjohtajaksi helsinkiläisen kansanedustaja Atte Harjanteen. Harjanne kertoo KU:lle olevansa entinen kokoomuslainen, joka haluaa pelastaa maailman tieteellä. Markkinamies myöntää kuitenkin julkisen vallan roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Toivo Haimi
13.10.2021 7.30
Fediverse-instanssi:

Atte Harjanne

Ikä: 37

Koulutus: Diplomi-insinööri (Aalto-yliopisto 2012)

Ammatti: Tutkija

ILMOITUS
ILMOITUS
Julkisella sektorilla on oltava iso rooli myös ilmastokriisin torjunnassa

Ensimmäisen kauden kansanedustaja

Helsingin kaupunginvaltuutettu

Vihreiden varapuheenjohtaja syyskuusta 2021 alkaen

Vihreät päätti maanantaina pidetyssä puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessaan kierrättää ministereitä.

Nykyinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen siirtyy sisäministeriksi vaalikauden loppuun asti. Istuva sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo odottaa lasta ja jää vanhempainvapaalle myöhemmin syksyllä. Ympäristö- ja ilmastoministeriksi Mikkosen tilalle nousee vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Atte Harjanne jäi henkilövalinnoissa ilman ministeripaikkaa, vaikka saikin puoluekokouksen varapuheenjohtajavaalissa eniten ääniä. Harjanne kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että hänelle politiikka on aina ensisijaisesti joukkuepeliä ja asioihin vaikuttamista, ja kertoi olevansa mykistynyt saamastaan tuesta.

–Tässä yhtälössä se ei kuitenkaan osunut yksiin parhaan kokonaisuuden kanssa, vaikka tehtävään valmis olisin ollut, Harjanne sanoi Instagramissa.

KU haastatteli harjannetta ennen ministerivalintoja.

Kokoomustaustainen maailmanpelastaja

Harjanne on 37-vuotias, koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ammatiltaan tutkija Ilmatieteen laitoksella. Hänen Twitter-profiilissaan lukee ”saving the world with science”, maailmaa pelastamassa tieteellä. Miksi Harjanne kuitenkin valitsi vaikuttamiskeinokseen politiikan tieteen sijaan?

–Tutkijana minulle vahvistui se fiilis, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseksi meiltä ei puutu tietoa, vaan poliittista tahtoa ja päätöksentekokykyä. Siitä tuli sellainen olo, että pitäisi kai itse lähteä politiikkaan tekemään niitä päätöksiä.

Atte Harjanteen yhteiskunnallinen vaikuttaminen lähti liikkeelle jo opiskeluaikoina. Harjanne oli aktiivinen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja sen edeltäjän TKY:n toiminnassa kokoomuksen riveissä.

– Ajattelin varmasti noihin aikoihin monista asioista eri tavalla, mutta opiskelijapolitiikassa se vaikuttamisen tapa oli erilainen, Harjanne toteaa.

– Opiskelijapolitiikka ei tietenkään ollut arvovapaata, mutta siinä puoluepolitiikka jäi taka-alalle.

Harjanteen poliittinen vaikuttaminen hiipui ja kiinnostus puoluepoliittisiin asioihin himmeni ylipäänsä ylioppilaskunta-aikojen jälkeen. Harjanne törmäsi kuitenkin sattumalta Pekka Haavistoon vuoden 2012 presidentinvaalien alla.

– Lähdin sen tapaamisen jälkeen mukaan Pekan vaalikampanjaan, koska mielestäni siinä oli mahdollisuuksia puoluerajat ylittävän liikkeen rakentamiseen. Jokin aika sen jälkeen liityin viheriden jäseneksi, Harjanne muistelee.

Harjanne kertoo olleensa vihreissä ”aktiivinen rivijäsen” vuoden 2017 kuntavaaleihin asti, jolloin hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla. Tuolloin Harjanne valittiin Helsingin kaupunginvaltuutetuksi ensiyrittämällä. Harjanne valittiin valtuustoon jatkokaudelle kesän 2021 vaaleissa.

”Vihreät ei ole vasemmistopuolue”

Atte Harjanne näkee, että kotikaupungissaan Helsingissä vihreät ja vasemmistoliitto kalastelevat osittain samoilla vesillä, sillä molempien puolueiden kannatus keskittyy samoille alueille.

– Vihreitä ja vasemmistoliittoa yhdistää se, että molemmat puolueet ovat molemmat progressiivisia eli edistyksellisiä liikkeitä. Kumpikin puolue haluaa olla uudistava voima, joka rakentaa yhteiskuntaa ja vie sitä eteenpäin, Harjanne pohtii.

Hän antaa vasemmistoliitolle kiitosta myös siitä, että vasemmistoliitto priorisoi ilmastoasioita politiikassa ”toiseksi eniten vihreiden jälkeen”.

– Puolueita sen sijaan erottaa toisistaan se, että vihreät ei ole vasemmistolainen puolue, varapuheenjohtaja Harjanne arvioi.

Hän sanoo vihreiden olevan yleisesti arvoliberaali tiede- ja kulttuuripuolue, joka suhtautuu politiikkaan humanistisella otteella.

– Vasemmistoliitolla sen sijaan on vasemmistolainen aate vahvasti mukana yhteiskunnan analysoinnissa ja politiikan tekemisessä. En sano tätä mitenkään kritiikkinä, vaan totean vain, että tämä vasemmistolainen suhtautuminen esimerkiksi talouteen tai valtaan on läsnä vasemmistoliiton politiikassa tavalla, jota vihreissä ei niin paljoa näy.

Atte Harjanteen mukaan vasemmistoliitossa ollaan lähtökohtaisesti kriittisiä oikeistolaista tai uusliberalistista politiikkaa kohtaan. Harjanne sanoo, että vihreissä ollaan avoimempia, eikä minkäänlaisia politiikkatoimia suljeta työkalupakista pois. Tämä näkyy esimerkiksi vihreiden myönteisemmässä suhtautumisessa kapitalismiin ja markkinatalouteen. Harjanne itse sijoittuu puolueessaan sen oikeaan laitaan, ja hän kannattaa markkinoiden suurempaa vapautta ja esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyttä.

Harjanne uskoo, että markkinoiden avulla voi ratkaista ilmastonmuutoksen, ”jos ne laitetaan hoitamaan se”.

– Markkinat ovat törkeän tehokas voima yhteiskunnan muokkaamiseen, mutta ne eivät itsestään sitä tee, vaan siihen tarvitaan julkista ohjausta. Nyt ollaan kuitenkin hidasteltu näiden toimien kanssa niin paljon, että meikäläisenkin kaltainen markkinamies joutuu myöntämään, että julkisella sektorilla on oltava iso rooli myös ilmastokriisin torjunnassa, Harjanne tuumii.

Toisena esimerkkinä Atte Harjanne nostaa koronapandemian, joka on hänen mukaansa tuonut taas esiin julkisen vallan roolia kansalaisten hyvinvoinnin takaajana.

– Korona oli niin iso force majeure, että sitä eivät markkinat olisi edes voineet hoitaa.

Hallitukselle pari kiitosta

Harjanteen mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen suurin onnistuminen on siinä, että hallitus ylipäänsä on pysynyt pystyssä.

– Meillä on nykyään Suomessa oikeasti todella haastava poliittinen kenttä. Se, että me ollaan pystytty nykyisellä kokoonpanolla saamaan päätöksiä aikaiseksi ja noudattamaan hallitusohjelmaa, on jo itsessään onnistuminen.

Myös hallituksen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka saa Harjanteelta kiitosta.

– Tietenkään tämä hallitus ei voi kaikkea saada tehtyä, vaan seuraaville hallitukselle jää paljon tehtäviä päätöksiä, Harjanne sanoo.

– Jos me saadaan nyt syksyllä sovittu ilmastopolitiikan perälauta pitämään keväällä, niin siinä vaiheessa voidaan olla tyytyväisiä.

Harjanne arvioi, että Marinin hallituksessa ollaan tehty hyvää valmistelua tulevaisuutta ajatellen.

– En usko että ilmastotoimia voidaan enää Suomessa pakittaa, vaikka maassa olisi minkälainen denialistihallitus. Lumipalloefekti on lähtenyt liikkeelle, eikä sitä voi enää pysäyttää.

Atte Harjanne

Ikä: 37

Koulutus: Diplomi-insinööri (Aalto-yliopisto 2012)

Ammatti: Tutkija

Julkisella sektorilla on oltava iso rooli myös ilmastokriisin torjunnassa

Ensimmäisen kauden kansanedustaja

Helsingin kaupunginvaltuutettu

Vihreiden varapuheenjohtaja syyskuusta 2021 alkaen

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Sen lisäksi, että velkajarrusopimuksen mukainen finanssipolitiikan linja tässä karkaa, myös sen tuoma institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi, toteaa Jussi Ahokas.

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) eduskunnassa heinäkuussa.

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

Tom-Henrik Sirviö.

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli tiistaina valtiovarainministeriön budjettiehdotusta.

Seuraavan hallituksen taakka kasvaa: Orpon hallitus pakoilee vastuuta yli kahden miljardin euron edestä

Uusimmat

Kuka murhaa hammaslääkäreitä ja miksi? – Anoppi auttaa rikostutkija Amos Kediriä esikoisestaan palkitun Mikko Koivusalon dekkarissa

Sen lisäksi, että velkajarrusopimuksen mukainen finanssipolitiikan linja tässä karkaa, myös sen tuoma institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi, toteaa Jussi Ahokas.

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

Kuvituskuvassa venezuelalaiset pyytävät humanitaarista apua vuoden 2019 kriisissä. Maanjäristys tapahtui valtiossa, joka on vuosikymmenten jatkuvien kriisien kurittama.

Venezuelan maanjäristysten uhrit tarvitsevat lisää apua

Joka neljäs kuubalainen määrittelee itsensä afrotaustaiseksi. Kuuban talouskriisi tekee etenkin afrokuubalaisista naisista entistä haavoittuvampia.

Kuuban kriisi syventää eriarvoisuutta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Suomi muuttui, Kaurismäki kuvasi – rumasta ja harmaasta vieraaksi ja vaaralliseksi

 
02

On syytä julistaa velkajarru kuolleeksi, sanoo ekonomisti ja perustelee väitteensä – ”Myös institutionaalinen järjestys tehdään naurunalaiseksi”

 
03

Ministeri Rantaselta unohtui olennainen Ceutan tapahtumista: ”Suomen rajavaltiona tulisi tukea solidaarisuutta”

 
04

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

 
05

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Terveisiä maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä

07.08.2026

Hallituspuolueiden kannatus piristyi, vasemmistoliitto notkahti alaspäin – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin Ylen gallupia

06.08.2026

Ekonomisti teilaa Purran budjetin: Velkaa kauhistellaan mutta hyväosaisia paapotaan

05.08.2026

Seuraavan hallituksen taakka kasvaa: Orpon hallitus pakoilee vastuuta yli kahden miljardin euron edestä

05.08.2026

Koskela ihmettelee Purran budjettiesitystä: ”Uusi kallis riippakivi”

05.08.2026

Mielipide: Suomen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kuntoon!

04.08.2026

Ministeri Rantaselta unohtui olennainen Ceutan tapahtumista: ”Suomen rajavaltiona tulisi tukea solidaarisuutta”

04.08.2026

Yleistyvä tieteen vähättely vie pohjaa globaaleilta ilmastotoimilta

03.08.2026

Mielipide: Rintasyöpäpotilas maksaa hinnan keskustan keskittämispolitiikasta

03.08.2026

Suomi muuttui, Kaurismäki kuvasi – rumasta ja harmaasta vieraaksi ja vaaralliseksi

03.08.2026

Luonnon monimuotoisuus on Latinalaisen Amerikan elinehto

28.07.2026

Kirkkaat katuvalot tuovat turvaa ja ekologisuutta Intian Hyderabadissa

27.07.2026

Turkisalan edustajat eivät vastanneet haastattelupyyntöihin – tuore tietoteos kahlaa läpi Suomen tarhauksen ja eläinaktivismin historian

27.07.2026

Patti Smith ammentaa kasvuvuosiensa ankarasta ja maagisesta ympäristöstä

23.07.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset