Vihreiden varapuheenjohtaja Atte Harjanne KU:n haastattelussa: ”Hallituksen suurin onnistuminen on sen pysyminen pystyssä”.

Vihreät päätti maanantaina pidetyssä puoluevaltuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessaan kierrättää ministereitä.

Nykyinen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen siirtyy sisäministeriksi vaalikauden loppuun asti. Istuva sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo odottaa lasta ja jää vanhempainvapaalle myöhemmin syksyllä. Ympäristö- ja ilmastoministeriksi Mikkosen tilalle nousee vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Atte Harjanne jäi henkilövalinnoissa ilman ministeripaikkaa, vaikka saikin puoluekokouksen varapuheenjohtajavaalissa eniten ääniä. Harjanne kirjoitti sosiaalisessa mediassa, että hänelle politiikka on aina ensisijaisesti joukkuepeliä ja asioihin vaikuttamista, ja kertoi olevansa mykistynyt saamastaan tuesta.

–Tässä yhtälössä se ei kuitenkaan osunut yksiin parhaan kokonaisuuden kanssa, vaikka tehtävään valmis olisin ollut, Harjanne sanoi Instagramissa.

KU haastatteli harjannetta ennen ministerivalintoja.

Kokoomustaustainen maailmanpelastaja

Harjanne on 37-vuotias, koulutukseltaan diplomi-insinööri ja ammatiltaan tutkija Ilmatieteen laitoksella. Hänen Twitter-profiilissaan lukee ”saving the world with science”, maailmaa pelastamassa tieteellä. Miksi Harjanne kuitenkin valitsi vaikuttamiskeinokseen politiikan tieteen sijaan?

–Tutkijana minulle vahvistui se fiilis, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseksi meiltä ei puutu tietoa, vaan poliittista tahtoa ja päätöksentekokykyä. Siitä tuli sellainen olo, että pitäisi kai itse lähteä politiikkaan tekemään niitä päätöksiä.

Atte Harjanteen yhteiskunnallinen vaikuttaminen lähti liikkeelle jo opiskeluaikoina. Harjanne oli aktiivinen Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ja sen edeltäjän TKY:n toiminnassa kokoomuksen riveissä.

– Ajattelin varmasti noihin aikoihin monista asioista eri tavalla, mutta opiskelijapolitiikassa se vaikuttamisen tapa oli erilainen, Harjanne toteaa.

– Opiskelijapolitiikka ei tietenkään ollut arvovapaata, mutta siinä puoluepolitiikka jäi taka-alalle.

Harjanteen poliittinen vaikuttaminen hiipui ja kiinnostus puoluepoliittisiin asioihin himmeni ylipäänsä ylioppilaskunta-aikojen jälkeen. Harjanne törmäsi kuitenkin sattumalta Pekka Haavistoon vuoden 2012 presidentinvaalien alla.

– Lähdin sen tapaamisen jälkeen mukaan Pekan vaalikampanjaan, koska mielestäni siinä oli mahdollisuuksia puoluerajat ylittävän liikkeen rakentamiseen. Jokin aika sen jälkeen liityin viheriden jäseneksi, Harjanne muistelee.

Harjanne kertoo olleensa vihreissä ”aktiivinen rivijäsen” vuoden 2017 kuntavaaleihin asti, jolloin hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla. Tuolloin Harjanne valittiin Helsingin kaupunginvaltuutetuksi ensiyrittämällä. Harjanne valittiin valtuustoon jatkokaudelle kesän 2021 vaaleissa.

”Vihreät ei ole vasemmistopuolue”

Atte Harjanne näkee, että kotikaupungissaan Helsingissä vihreät ja vasemmistoliitto kalastelevat osittain samoilla vesillä, sillä molempien puolueiden kannatus keskittyy samoille alueille.

– Vihreitä ja vasemmistoliittoa yhdistää se, että molemmat puolueet ovat molemmat progressiivisia eli edistyksellisiä liikkeitä. Kumpikin puolue haluaa olla uudistava voima, joka rakentaa yhteiskuntaa ja vie sitä eteenpäin, Harjanne pohtii.

Hän antaa vasemmistoliitolle kiitosta myös siitä, että vasemmistoliitto priorisoi ilmastoasioita politiikassa ”toiseksi eniten vihreiden jälkeen”.

– Puolueita sen sijaan erottaa toisistaan se, että vihreät ei ole vasemmistolainen puolue, varapuheenjohtaja Harjanne arvioi.

Hän sanoo vihreiden olevan yleisesti arvoliberaali tiede- ja kulttuuripuolue, joka suhtautuu politiikkaan humanistisella otteella.

– Vasemmistoliitolla sen sijaan on vasemmistolainen aate vahvasti mukana yhteiskunnan analysoinnissa ja politiikan tekemisessä. En sano tätä mitenkään kritiikkinä, vaan totean vain, että tämä vasemmistolainen suhtautuminen esimerkiksi talouteen tai valtaan on läsnä vasemmistoliiton politiikassa tavalla, jota vihreissä ei niin paljoa näy.

Atte Harjanteen mukaan vasemmistoliitossa ollaan lähtökohtaisesti kriittisiä oikeistolaista tai uusliberalistista politiikkaa kohtaan. Harjanne sanoo, että vihreissä ollaan avoimempia, eikä minkäänlaisia politiikkatoimia suljeta työkalupakista pois. Tämä näkyy esimerkiksi vihreiden myönteisemmässä suhtautumisessa kapitalismiin ja markkinatalouteen. Harjanne itse sijoittuu puolueessaan sen oikeaan laitaan, ja hän kannattaa markkinoiden suurempaa vapautta ja esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyttä.

Harjanne uskoo, että markkinoiden avulla voi ratkaista ilmastonmuutoksen, ”jos ne laitetaan hoitamaan se”.

– Markkinat ovat törkeän tehokas voima yhteiskunnan muokkaamiseen, mutta ne eivät itsestään sitä tee, vaan siihen tarvitaan julkista ohjausta. Nyt ollaan kuitenkin hidasteltu näiden toimien kanssa niin paljon, että meikäläisenkin kaltainen markkinamies joutuu myöntämään, että julkisella sektorilla on oltava iso rooli myös ilmastokriisin torjunnassa, Harjanne tuumii.

Toisena esimerkkinä Atte Harjanne nostaa koronapandemian, joka on hänen mukaansa tuonut taas esiin julkisen vallan roolia kansalaisten hyvinvoinnin takaajana.

– Korona oli niin iso force majeure, että sitä eivät markkinat olisi edes voineet hoitaa.

Hallitukselle pari kiitosta

Harjanteen mukaan Sanna Marinin (sd) hallituksen suurin onnistuminen on siinä, että hallitus ylipäänsä on pysynyt pystyssä.

– Meillä on nykyään Suomessa oikeasti todella haastava poliittinen kenttä. Se, että me ollaan pystytty nykyisellä kokoonpanolla saamaan päätöksiä aikaiseksi ja noudattamaan hallitusohjelmaa, on jo itsessään onnistuminen.

Myös hallituksen kunnianhimoinen ilmastopolitiikka saa Harjanteelta kiitosta.

– Tietenkään tämä hallitus ei voi kaikkea saada tehtyä, vaan seuraaville hallitukselle jää paljon tehtäviä päätöksiä, Harjanne sanoo.

– Jos me saadaan nyt syksyllä sovittu ilmastopolitiikan perälauta pitämään keväällä, niin siinä vaiheessa voidaan olla tyytyväisiä.

Harjanne arvioi, että Marinin hallituksessa ollaan tehty hyvää valmistelua tulevaisuutta ajatellen.

– En usko että ilmastotoimia voidaan enää Suomessa pakittaa, vaikka maassa olisi minkälainen denialistihallitus. Lumipalloefekti on lähtenyt liikkeelle, eikä sitä voi enää pysäyttää.