Eläkeläisköyhyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Hallitus onkin helpottanut pienituloisten ikäihmisten tilannetta korottamalla takuu- ja kansaneläkkeitä. Tasokorotus tuli yli 600 000 suomalaiselle eläkeläiselle. Hallitus uudisti myös sote-asiakasmaksulain, mikä helpotti monien ikäihmisten tilannetta.
Työtä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi on jatkettava. Yksi potentiaalinen keino parantaa erityisesti pienillä työeläkkeillä elävien tilannetta olisi nostaa työeläkkeen ja kansaneläkkeen leikkaantumispistettä siten, että nykyistä isommilla työeläkkeillä saisi rinnalle kansaneläkettä. Tätä on ehdottanut myös Kalevi Kivistö Kansan Uutisten sivuilla.
Toivottavasti vasemmistoliitto vaikuttaa myös seuraavassa hallituksessa, jonka olisi syytä jatkaa asiakasmaksujen uudistamista yhdistämällä sote-asiakasmaksujen, lääkekorvausten ja terveydenhuollon matkakorvausten maksukatot.
Eläkeläisköyhyyteen vaikutetaan myös vaikuttamalla työuriin. Matala palkkataso ja katkot työurissa näkyvät pienenä eläkkeenä. Toimet työttömyyden vähentämiseksi, perhevapaiden uudistamiseksi, palkkaerojen kaventamiseksi sekä koulutustason nostamiseksi vaikuttavat myönteisesti tuleviin eläkkeisiin.
Viime viikkoina on keskusteltu eläkeindekseistä. Mitkään indeksimuutokset eivät kuitenkaan auta, jos eläkettä ei ensinkään kerry.
Vasemmistoliitto on nostanut esiin ajatuksen progressiivisesta työeläkeindeksistä, jossa indeksikorotukset painottuisivat pieniin eläkkeisiin. Asiasta on syytä käydä keskustelua seuraavan mahdollisen eläkeuudistuksen yhteydessä.
Väestörakenteen muutos haastaa eläkejärjestelmämme ja työeläkemaksuissa on korotuspainetta. Eläkepolitiikassa tarvitaan ylisukupolvista näkökulmaa. Kaikkien sukupolvien on voitava luottaa järjestelmän kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Tässä ajassa paras keino vaikuttaa eläkejärjestelmän kestävyyteen on vaikuttaa sen taustaoletuksiin, eli pyrkiä lisäämään maahanmuuttoa, syntyvyyttä ja työllisyyttä.
uutiskirje 
