Ympäri Eurooppaa on järjestetty mielenosoituksia viime päivinä tiukentuneita koronatoimia ja rajoituksia vastaan. Samalla maanosan koronatilanne on jälleen heikentynyt. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että mantereella voi maaliskuuhun mennessä kuolla koronaan jopa puoli miljoonaa ihmistä lisää, mikäli taudin leviämistä ei ehkäistä välittömästi.
WHO:n Euroopan aluejohtaja Hans Kluge sanoo, että Euroopan pitäisi pikaisesti palata esimerkiksi maskien laajamittaiseen käyttöön ja muihin rajoituksiin tartuntojen estämiseksi.
Pakkorokotuksia hän pitää viimeisenä vaihtoehtona, eikä niitä tulisi toteuttaa ilman laajaa keskustelua muun muassa lainsäädäntöön liittyvistä asioista.
– Ennen näitä meidän pitäisi käyttää muita keinoja, kuten koronapassia, hän sanoi BBC:n haastattelussa.
Saksan terveysministeri Jens Spahn antoi taas maanantaina tiukan varoituksen kansalaisille rokotteiden ottamatta jättämisestä. Saksan rokotuskattavuus on ollut hyvin alhainen, 68 prosentin tuntumassa.
– On todennäköistä, että talven loppuun mennessä kaikki saksalaiset ovat joko ottaneet rokotteen, parantuneet (sairastamastaan koronataudista) tai kuolleet, hän sanoi.
– Siksi suosittelemme ehdottomasti rokotteen ottamista, hän sanoo.
Myös Saksan liittokansleri Angela Merkel varoitti maanantaina kansalaisia siitä, että nykyiset koronatoimet tuskin tulevat riittämään.
Protesteja useissa maissa
Samalla Euroopan valtioiden koronatoimet ovat herättäneet kasvavaa vastustusta. Esimerkiksi Itävallan päätös sulkea muun muassa kaupat, ravintolat ja joulumarkkinat herätti kiivasta vastarintaa, kuten myös päätös tehdä koronarokotuksista pakollisia helmikuun alusta saakka.
Viime päivinä kymmenettuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään kaduilla. Monien mielestä hallitus ei tehnyt riittävästi välttääkseen viimeisimmän virusaallon leviämisen.
Belgian Brysselissä taas koronarajoitusten kymmenientuhansien vastustajien mielenosoitus kiihtyi lopulta väkivaltaiseksi mellakaksi sunnuntaina. Poliisien mukaan kaduilla oli noin 35 000 mielenosoittajaa. Protestoijat vastustivat keskiviikkona kiristettyjä koronamääräyksiä, joissa muun muassa laajennettiin etätyötä ja kiristettiin rokottamattomia koskevia koronarajoituksia.
Myös Belgian naapurimaa Hollannissa koronarajoituksien vastaiset mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisiksi mellakoiksi viikonloppuna. Mellakoitsijat heittivät poliiseja kivillä ja ilotulitteilla sekä sytyttivät polkupyöriä tuleen.
Italiassa taas koronatoimia vastustaneet ihmiset – pääasiassa äärioikeistolaiset – valtasivat maan parlamentin rappuset viime kuussa. Maassa järjestettiin lokakuussa useita protesteja rajoituksia vastaan.
Rokotepakon muuttuminen todeksi on lietsonut protesteja
Erilaisiin ääriliikkeisiin ja salaliittoihin perehtynyt tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta sanoo STT:lle, että eniten protesteja lietsoo pitkittynyt koronatilanne.
– Yleinen turhautuminen koronatilanteen pitkittymiseen lienee suurin yksittäinen syy protesteihin. Toinen taas ovat keskustelut rokotepakosta Itävallan viitoittamalla tiellä. Se on tuonut jotkin keskustelut, jotka aiemmin ovat pysyneet salaliittoteoriaporukan keskusteluissa, nyt osaksi valtavirtaista keskustelua, hän sanoo.
Pyrhösen mukaan myös salaliittoteorioissa pyritään kommentoimaan todellisia tapahtumia. Ihmisiä on helpompi raivostuttaa mielikuvalla siitä, että joku tulee “väkisin pistämään piikin käsivarteen”, kun on olemassa jo paikkoja, joissa rokotuksista ollaan tekemässä pakollisia – kuten Itävallassa.
– Salaliittoteorioissa annetaan usein esimerkkejä elävän elämän tapahtumista, eli ne eivät ole täysin mielikuvitusta. Siksi julkinen keskustelu asettaa aiheita myös salaliittoteorioihin, hän sanoo.
Samalla protesteihin osallistuvien ihmisten joukko on jonkin verran muuttunut. Mediatietojen mukaan protesteihin on osallistunut niin äärioikeistolaisia kuin new age -henkisiä ihmisiä. Italiassa mukana on ollut myös ammattiliittoja. Belgiassa myös sairaanhoitajat virittelevät lakkoa, sillä he vastustavat maan suunnitelmia velvoittaa hoitohenkilöstö koronarokotuksiin.
– Protesteihin osallistuu ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin olleet niin aktiivisia niin sanotussa salaliittoskenessä, Pyrhönen sanoo.
Lisäksi protesteihin pyritään nyt kutsumaan laajemmin kaikenlaisia ihmisiä. Jos aiemmin koronarajoituksia vastustavat new age -ihmiset ja äärioikeistolaiset ovat keskustelleet omissa ryhmissään, nyt protesteihin yritetään houkutella kaikenlaisia ihmisiä niin, ettei ketään rajattaisi pois jonkun tarkasti rajatun viestin kautta, Pyrhönen sanoo.
Miten viranomaisten sitten tulisi suhtautua asiaan, jos ihmisiä halutaan kannustaa noudattamaan rajoituksia ja ottamaan rokotteita?
– Jos mietimme ihmisiä, joihin voi vaikuttaa, niin heihin vaikutetaan pitkäjänteisellä ja yhtenäisellä tarinalla, jota kerrotaan. He eivät tule julkisesti välttämättä myöntämään, että olivat väärässä, mutta voivat silti ottaa rokotteen.