Yhdysvaltain valtiovarainministeri Henry Paulson markkinoi muutama viikko sitten kongressille pankkien pelastamiseksi tarkoitettua pakettia sillä, että saamalla satoja miljardeja veronmaksajien rahaa pankit pystyvät pitämään yllä lainanantoaan. Näin talouden pyörät jatkavat pyörimistään eikä taantuma käänny lamaksi.
Arvostelijat esittivät epäilyksiään, mutta paniikkitunnelmissa kongressi hyväksyi paketin. Se ei kirjoittanut kovinkaan yksityiskohtaisia reunaehtoja pankkituelle, vaan jätti valtiovarainministeriölle laajat soveltamisvaltuudet.
Kaikki osinkoihin
eikä edes riitä
Ministeriön valtuudet ulottuvat ensimmäisten kolmen vuoden aikana 250 miljardin dollarin (vajaa 200 miljardia euroa) myöntämiseen pankeille.
Washington Post -lehti kertoi torstaina, että pankkitukiohjelmaan toistaiseksi hyväksytyt 33 pankkia ovat ottamassa vastaan 163 miljardia dollaria valtion rahaa. Tästä yli puolet (52 prosenttia) on menossa seuraavan kolmen vuoden aikana omistajille maksettaviin osinkoihin.
Lehden laskelmat perustuvat siihen, minkälaisia osinkoja pankit ovat maksamassa tältä vuosineljännekseltä. Yhdysvalloissa osingot maksetaan yleensä neljä kertaa vuodessa ja yhtiöt pyrkivät pitämään ne tasaisesti samansuuruisina (tai ei ainakaan entistä pienempinä).
Useat pankit aikovat maksaa osinkoina jopa enemmän kuin mitä ne saavat valtion tukea. Jotkut tukiaisiin turvautuvat pankit sentään leikkaavat osinkojaan jonkin verran aiemmasta.
Arvostelijat ihmettelevät entistä enemmän: miten valtion tukea tarvitsevilla pankeilla on varaa maksaa osinkoja niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Osinkoihin muka
”eri rahaa”
Kongressin hyväksymien sääntöjen mukaan pankit eivät saa kasvattaa osinkojaan ilman hallituksen lupaa. Valtionvarainministeriö ei kuitenkaan ole lupiaan pihdannut.
Pelastusohjelman johtoon valtiovarainministeriössä nimitetty Neel Kashkari on sanonut, että tiukat rajoitukset olisivat säikyttäneet pankkeja jäämään pois ohjelmasta, jonka tarkoituksena on talouden elvyttäminen. Osinkojen leikkaaminen taas vaikeuttaisi uuden sijoituspääoman saamista pankkeihin.
Monessa maassa esikuvaksi otetussa Britannian pankkipaketissa osinkojen maksaminen on kuitenkin jäädytetty siihen saakka, kunnes pankit ovat maksaneet valtiolta saamansa tukiaiset takaisin.
Jotkut Yhdysvaltain pankit väittävät, että osinkoina jaettava raha on ”eri rahaa” kuin valtion tukena saatu raha.
Washington Postin esimerkissä eräs seattlelainen pankki on ottamassa valtiolta tukea 200 miljoonaa dollaria. Se maksaa tänä vuosineljänneksenä 18 miljoonaa osinkoja, mistä tasaisen vauhdin taulukolla tulee kolmessa vuodessa 216 miljoonaa. Pankin mukaan osinkoja ”ei makseta sen pääomavarannosta, vaan sen neljännesvuosittaisesta voitoista”.
Lehden haastatteleman taloustieteilijän mukaan pankin rahoja ei voi tällä tavalla jaotella.
Asuntovelalliset
unohtuivat
Pankit ovat keksineet myös muita luovia käyttötapoja veronmaksajien rahoille. Jotkut korottavat johtajiston palkkoja, toiset maksavat bonuksia, toiset panevat rahaa sukanvarteen pahemman päivän varalle.
Osinkojen jälkeen suosituin käyttötarkoitus on kuitenkin toisten pankkien ostaminen. Wall Street Journal -lehden mukaan monet paikallispankit ovat suoraan myöntäneet, että ne käyttävät valtion rahasta vain pienen osan lainanantoon ja enimmän osan laajentumishankkeisiin. Sama pätee myös moniin tukea saaviin suurpankkeihin.
New York Times toteaa pääkirjoituksessaan, että tuen käyttäminen kilpailijoiden ostamiseen on järkevää silloin, kun terve pankki ostaa heikon pankin. Tällä vältetään vararikkoja ja siitä veronmaksajille aiheutuvia haittoja. Tilanne on kuitenkin erilainen, kun elinkelpoiset pankit yrittävät hankkia toisiaan valtion tuki selkänojanaan.
Kaikkein vähimmälle huomiolle ovat jääneet pankkikriisin alkuperäiset uhrit, köyhät ihmiset, jotka houkuteltiin ottamaan subprime-lainoja ja jotka nyt ovat vaarassa menettää sekä säästönsä että kotinsa.
Pankkipaketin piti syyskuussa esitellyssä alkumuodossaan pelastaa heidät ostamalla pankkien ongelmaluottoja valtion roskapankkiin. Tämä osa on toki edelleen mukana paketissa, mutta sen käytännön toteutus odottaa näyttäytymistään.
Arvostelijat sanovatkin, että lakitekstiin ympäripyöreästi kirjoitettu ”armeliaisuus” pienten ihmisten velkakriisejä kohtaan on vain savuverho, jolla peitetään pankkien omistajien rahoista huolehtiminen.
Pankkisektorilla tukea ottavat nekin, joiden taseet ovat kunnossa, kun valtion piikki nyt kerran sattuu olemaan auki.
uutiskirje 
