Rauhantutkija Tuomo Melasuo:
Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama suhtautuu vaalikampanjansa perusteella eri tavalla Irakin ja Afganistanin sotilaallisiin kriiseihin, Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen johtaja professori Tuomo Melasuo arvioi.
– Näihin suuriin kansainvälisiin sotilaallisiin konflikteihin, joissa Yhdysvallat on osapuolena, ei kuitenkaan ole nähtävissä sotilaallista ratkaisua.
– Obamahan on Irakin kohdalla ilmoittanut, että Yhdysvallat tulee hänen johdollaan rakentamaan selkeämmän vetäytymispolitiikan, jossa olisi päivämäärät ja selkeät vetäytymisaikataulut. Se olisi ensimmäinen positiivinen merkki tässä kriisissä sen jälkeen kun Irakiin hyökättiin.
Melasuon mukaan Yhdysvaltain jatkama miehitys on ollut koko ajan yhä enemmän poliittista kehitystä jarruttava tekijä Irakissa.
– Viime aikoina on tullut aika räikeästi esille, ettei Irakin hallitus pysyisi päivääkään pystyssä ilman jenkkipistimiä. Irakissa oleva Yhdysvaltain sotilaallinen johtokin on sitä mieltä.
Melasuo ei silti usko, että tilanne Irakissa välttämättä olennaisesti paranee lyhyellä aikavälillä, vaikka Yhdysvallat vetäytyisikin sieltä pian.
– Voi olla, että todellinen sisäinen kamppailu alkaa vasta sitten, kun jenkit lähtevät. Mutta konflikti Irakissa ei koskaan selviä niin kauan kuin Yhdysvallat on paikan päällä.
Afganistanissa
toinen peli
Melasuo näkee, että Obaman Afganistanin-politiikassa on selkeästi kyseessä toisenlainen peli kuin Irakissa.
– Obamahan on aikonut vähentää Irakin-joukkoja, että hän voisi vahvistaa Afganistanissa olevia joukkoja.
Melasuon mielestä Afganistanin ja Irakin kriisit eivät kuitenkaan ole niin erilaisia kuin Obaman kannanotot antavat ymmärtää. Afganistan kriisikin on hänen mukaansa selkeä esimerkki siitä, että sotilaallista ratkaisua Yhdysvaltain sotilaallisiin konflikteihin ei ole.
– Afganistanin tilannehan on aika pahasti eskaloitunut ihan viimeisten kuukausien aikana. Afganistanissakin Yhdysvaltain sotilaallinen johto on jo todennut, että pelkkä sotilaallinen ratkaisu ei riitä. Näkyykö tämä sitten Obaman politiikassa jatkossa, sitä en osaa sanoa.
Melasuo sanoo, ettei kysymys ole yksistään Afganistanista vaan myös Pakistanista ja Intiasta. Varsinkin Pakistanin asema ja kehitys kytkeytyy olennaisesti Afganistanin kriisiin.
Venäjä ja Israel
kysymysmerkkejä
Venäjä ja Lähi-itä ovat vielä tässä vaiheessa Yhdysvaltain politiikassa suuria kysymysmerkkejä.
Melasuo ei usko, että Obaman luotsaama kansainvälisesti yhteistyökykyisempi politiikka välttämättä johtaisi rakentaviin ratkaisuihin Israelin ja palestiinalaisten kriisiin.
– On vaikea sanoa, onko demokraateilla ja republikaaneilla tässä asiassa kovinkaan suurta eroa. Kysymys on suhtautumisesta Israeliin ja sen miehityspolitiikkaan. Miehityspolitiikkaan pitäisi saada muutos, että tapahtuisi olennaisesta kehitystä parempaan.
Yhdysvaltain Venäjän-politiikka on arvoitus.
– Luulen, että kylmän sodan jälkeinen aika, jolloin syntyi yksinapainen järjestelmä, olisi taakse jäänyttä elämää.
Venäjän voimaa uhoavasta ulkopolitiikasta huolimatta Melasuo on toiveikas.
– Uskoisin, että edellytyksen Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden paranemiseen ainakin ovat. Voisi kuvitella, että jos venäläiset ovat älykkäitä, niin he käyttäisivät tilannetta hyväksi ja hakisivat nyt pitkän linjan liennytystä.
lehti 