Rakennusala vastasi välittömästi keskiviikkona hallituksen edellisenä päivänä esittelemiin elvytystoimiin. Rakennusalan mielestä suhdanne-ennusteet ovat nyt niin synkät, että hallituksen toimenpiteet eivät riitä, vaikka ne ovatkin oikeansuuntaisia.
Rakennusalan eri toimijat ovat jo aiemminkin kertoneet huolensa julki. Tiedon puutetta ei voikaan panna syyksi, jos päätöksenteko tökkii.
Tämänhetkisten tietojen valossa rakennusala on kuilun partaalla ja syöksystä voi tulla syvä. Työttömien määrä on jo rajussa kasvussa ja vasta ollaan menossa kohti sydäntalven synkimpiä aikoja. Yleinen arvio onkin, että jos rakennusalalla pyörät lakkaavat pyörimästä ja ala päästetään sukeltamaan upoksiin, niin se voi olla pinnan alla pitkään.
Kun kovan rahan asuntotuotanto on pysähtynyt kuin seinään, niin elvytys on kohdistettava korjausrakentamiseen, julkiseen rakennustoimintaan sekä ennen muuta sosiaaliseen asuntotuotantoon.
Tiet, sillat ja rautatiet rappeutuvat. Muuttuneet liikennevirrat edellyttävät uusien väylien rakentamista. Kaikkien käytössä olevaan infrastruktuuriin satsaaminen auttaa taloutta rakentamisvaiheessa mutta infran kunnostaminen ja uusiminen vaikuttaa myönteisesti vuosikausiksi tästä eteenkinpäin. Näitä hankkeita voidaan rahoittaa vaikka velalla, sillä ne ovat investointeja tulevaisuuteen. Jo kerran lykätyt hankkeet pitää nyt uskaltaa nostaa uudelleen esille ja turvata niille rahoitus.
60- ja 70-luvun taloyhtiöissä on odottamassa melkoinen määrä peruskorjauksia, joista ainakaan kaikki eivät lähde liikkeelle ilman vauhditusta eli valtion tukirahoitusta.
Asuntojen tarve on edelleen huutava kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa vuokra-asuntojonoissa on yli 35 000 hakijaa. Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAnkin tukema vuokra-asuntotuotanto on ollut varsin vähäistä jo usean vuoden ajan. ARA itsekin myöntää, että monet rakennusliikkeiden pysähtyneistä hankkeista soveltuvat hyvin valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon.
Keinoista ei ole pulaa. Nyt kannattaisi muun muassa vakavasti harkita Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen ehdotusta ottaa valtion myöntämät aravalainat käyttöön ainakin väliaikaisesti.
Merirosvoja päin
Viime päivien tankkerikaappaus on nostanut merirosvot julkisuuden valokeilaan. Kaappareita on ollut niin kauan, kuin on harjoitettu merenkulkuakin. Esimerkiksi Hong Kongin seudulla tai Indonesian saaristossa merirosvot ovat toimineet keskeytyksettä läpi vuosisatojen. Afrikan itärannikolla rosvobisnes on viime vuosina laajentunut miltei räjähdysmäisesti. Pääosin lunnasrahoilla rikastuneet rosvot hallitsevat itsevaltaisesti suuria alueita muun muassa Somalimaan rannikolla.
Merirosvous on päässyt paisumaan, koska kansainvälinen yhteisö ei joko ole kiinnittänyt ongelmaan riittävästi huomiota tai sitten se on vain voimaton rikollisten edessä. Ylen mukaan EU aikoo nyt terävöityä ja operaatioon on lähdössä suomalaisiakin mukaan. Tehtävä on vaativa. Nopeasti tuloksia on turha odottaa, mutta jostakin on aloitettava.
uutiskirje 
