Henkilökohtainen avustaja muuttui henkilökohtaiseksi avuksi

Vaikeavammaisille luvassa subjektiivinen oikeus

Vammaisjärjestöt ovat tyytyväisiä hallituksen esityksestä, joka takaa vaikeavammaisille subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun.

– Takana on vuosikymmenten taisto. Uudistus on hyvin odotettu, Invalidiliiton lakimies Elina Akaan-Penttilä sanoo.

Ensi syyskuun alusta voimaan astuvaksi suunniteltu laki ei kuitenkaan täysin vastaa vammaisjärjestöjen vaatimuksia. Eniten huolta herättää palvelun järjestämistapa.

– Laki antaa kunnille aikamoisen variaation määritellä, miten apua järjestetään, Akaan-Penttilä sanoo. Ne voivat maksaa avustajan palkan, tuottaa itse palvelun, ostaa sen ulkopuoliselta palveluntuottajalta tai hoitaa asian palvelusetelin avulla.

– Vammaisjärjestöt ovat vaatineet vaikeavammaisille henkilökohtaista avustajaa, mutta nyt luvataan apupalvelujärjestelmä.

Akaan-Penttilän mukaan pahin pelko on se, että lain kauniit sanat asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden kunnioittamisesta avun järjestämistilanteessa eivät toteudu, vaan kunnat määrittelevät, miten apua jaetaan.

– Tämä avaa siihen mahdollisuuden. Mutta se antaa mahdollisuuden myös siihen, että apua järjestetään asiakaslähtöisemmin kuin nyt.

Avun tarpeen tulee
olla runsasta

Henkilökohtaista apua on luvassa ihmisille, joilla on pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus. Avun tarpeen tulee olla välttämätöntä ja runsasta. Se voi olla myös aika ajoin välttämätöntä.

– Sen määrittää sosiaalityöntekijä. Tätä emme ole nähneet ongelmaksi, koska siinä voidaan nojata aika pitkälle jo olemassa olevaan oikeuskäytäntöön.

Vioista huolimatta vammaisjärjestöt toivovat lain menevän läpi. Toki se meneekin, vaikka oppositio on jättänyt siihen eduskunnan valiokuntakäsittelyssä kaksi vastalausetta, muttei ole vaatinut sitä hylättäväksi. SDP:n vastalauseessa, johon Vasemmistoliitto tältä osin yhtyy, epäillään, että niukan rahoituksen vuoksi ensi vuonna voimaantuleva laki aiheuttaa todennäköisesti pettymyksen.

– Toivomme kuitenkin lisäksi, että palvelun järjestämistapaan kiinnitettäisiin huomiota aikanaan, kun lakia korjataan, Akaan-Penttilä toteaa.

Hän muistuttaa, että kyse on subjektiivisesta oikeudesta eli asiakas on oikeutettu apuun, kun täyttää lain asettamat edellytykset. Kunta ei voi sitä häneltä evätä. Siinä mielessä resurssien pitäisi olla kunnossa.

– Mutta kova vääntö niistä on käyty. Siksi lakiesityksessä ei olekaan eritelty yksittäisiä palveluja, joita vammainen voisi vaatia sitä henkilökohtaisen avustajan avulla.

Takaako subjektiivinen oikeus sitten sen, että rahoitus on ajan tasalla?

– Aika nihkeästi tähän on varattu varoja.