Monenlaiset työsuhteiden muodot rehottavat kulttuurialoilla villeinä. SAK ja kulttuurialojen liitot haluavat taata työntekijöiden toimeentulon ja sosiaaliturvan.
SAK luonnehtii kulttuurialoja työelämän koelaboratorioksi eilen julkistamassaan kulttuuripoliittisessa puheenvuorossa. Selvitysten mukaan kulttuurialoilla pätkä- ja silpputyöt sekä yrittäjyys ja freelanceriys ovat nykyään erityisen yleisiä, kun taas kiinnitetyt työntekijät ovat vähemmistö. Freelance-jäsenten osuus on suurin Suomen Tanssitaiteilijain Liitossa, jossa heitä on 78 prosenttia.
Näihin jo tyypillisiksi muuttuneisiin ”epätyypillisiin työsuhteisiin” sisältyy runsaasti ongelmia. Sekä toimeentulo että sosiaaliturva on usein epävarmaa ja niukkaa ja työntekijöiden neuvotteluasema heikko.
Puheenvuorossa korostetaan, että kulttuuriyrittäjyyden ja freelance-työn on oltava omaehtoinen valinta eikä yrittäjyyteen pidä painostaa työttömyyden vaihtoehtona. Yrittäjän ja työntekijän välistä rajaa tulee SAK:n mukaan myös selventää, jotta niiden väliin ei jää oikeudellisesti harmaata aluetta.
SAK on huolissaan myös kulttuurialojen palkoista. Nyt kulttuurin ja taiteen ammattilaiset ovat jäämässä palkkakehityksessä kauas muista vastaavan tasoisen koulutuksen saaneista. Tämäkin on erityisesti pätkätyöntekijöiden ja freelancereiden ongelma.
SAK:n mielestä kulttuurityöhön on saatava reilut pelisäännöt muiden työelämän alojen tavoin. Työnantajavastuuta ei voi siirtää työntekijöiden harteille, oli työssä miten suuri taiteellinen vapaus tahansa, SAK linjaa.
Puheenvuorossa korostetaan työnantajan ohella myös rahoittajan ja tilaajan vastuuta. Rahoittajien tulisi valvoa julkisen tuen käyttöä, ja valtion ja kuntien pitäisi myöntää rahoitusta vain niille tahoille, jotka noudattavat yleisesti sovittuja työelämän pelisääntöjä, lakia ja työehtosopimuksia. Lisäksi rahoitus on SAK:n mukaan saatava tasolle, jolla toimijat voivat sitoutua työehtosopimusten noudattamiseen.
Puheenvuorossa pahoitellaan sitä, että apurahaturvan uudistuessa ensi vuoden alussa eläketurvan, sairausvakuutusturvan ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle ovat edelleen jäämässä ne, joiden apurahakausi on alle neljä kuukautta. Juuri nämä taiteilijat ovat muutenkin kaikkein vaikeimmassa asemassa. ”Lyhyet apurahakaudet täytyy voida laskea yhdeksi jaksoksi, jotta niistä kertyy sosiaaliturvaa”, SAK vaatii.
SAK:n kulttuuripoliittinen puheenvuoro on laadittu yhteistyössä kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukunnan kanssa, johon kuuluvat SAK:n ohella Suomen Muusikkojen Liitto ry, Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe, Suomen Journalistiliitto sekä Suomen Näyttelijäliitto.
uutiskirje 
