Martti Korhonen
Tiistain myöhäisillassa esiteltiin hallituksen puolivälitarkastus, jonka yhteyteen moni suomalainen odotti konkreettisia toimia taloudellisen taantuman torjumiseksi. Kansalaiset vartoivat todellista elvytyspakettia ja sitä, että hallitus olisi vihdoin tarttunut härkää sarvista ja ryhtynyt taistelemaan työpaikkojen puolesta uhkaavassa tilanteessa.
Mitä vielä. Aito elvytys, jolla pidettäisiin ihmiset hommissa ja talouden pyörät pyörimässä, on jäämässä lapsipuolen asemaan. Työttömyyden kasvuun ei nyt puututa ja lasku taantumakauden ongelmista ollaan siirtämässä tulevaisuuden sukupolville. Porvarihallituksen lääkkeet talousongelmiin ovat omituisia ja tehottomia.
Nyt hallitus haluaa nostaa vanhuuseläkkeen ikärajaa asteittain 63 vuodesta 65 vuoteen. Ulostulon ajankohta on merkillinen. Suomessa on vastikään tehty eläkeuudistus, jonka myötä vanhuuseläkeikää laskettiin 63 vuoteen ja samalla korotettiin 63-68-vuotiaina työskentelevien eläkekarttumaa. Tämän porkkanan avulla ihmisiä yritettiin kannustaa jatkamaan pidempään työelämässä. Pitkän tähtäimen suuntalinjoista on siis jo sovittu aikaisemmin.
Suomessa eläkeasioista on perinteisesti päätetty yhteistuumin työmarkkinajärjestöjen kanssa. Malli on ollut toimiva ja siitä on yritetty ottaa oppia myös muualla Euroopassa. Hallituksen pikavauhtia suunnittelema uudistus uhkaa nyt kolmikantaista päätösmallia ja ei olekaan lainkaan ihme, että työmarkkinajärjestöissä ulostulo on otettu tyrmistyneenä vastaan.
Palkansaajajärjestöt esittivät heti tuoreeltaan voimakasta kritiikkiä eläkeiän korotuksia kohtaan. SAK, STTK ja Akava arvostelivat väkevästi hallitusta myös tavasta, jolla päätös tehtiin. Homma suunniteltiin hallituksen hämyisissä kabineteissa hätiköiden työmarkkinajärjestöjä kuulematta. Kiireellä tehty paperi on täysi susi ja ei kelpaa kuin korkeintaan saunan sytyttämiseen.
On täysin hölmöä ajatella, että eläkeiän nosto vaikuttaisi ihmisten jatkamiseen työelämässä pitempään. Tosiasia on, että 63-67-vuotiaista suomalaisista vain noin puolet on tällä hetkellä työkykyisiä. Moni kuuden kympin ikään ehtinyt kärsii pitkäaikaissairauksista. Vuosikausia jatkunut raskas työ on tehnyt monet huonokuntoisiksi.
Perusteita eläkeiän nostamiselle ei siis ole. Villakoiran ydin ei ole siinä, että eläkkeelle pääsyn ikäraja olisi tällä hetkellä liian matala. Todellinen ongelma on se, että ihmiset eivät ole jaksaneet tai halunneet pysyä työelämässä. Moni jää työkyvyttömyyseläkkeelle jo alle 60-vuotiaana.
Eläkeiän noston sijasta panostukset tulisi siis nyt suunnata työelämässä jaksamiseen. Kuluttava työ vie ikääntyneiltä voimavarat nopeasti. Kaikille yli 60-vuotiaille työelämässä olevilla tulisikin toteuttaa ilmainen työterveyshuolto.
Kummallinen ulostulo osoittaa sen, että hallituksen pallo on talousasioissa täysin hukassa. Laman torjumiseen ei esitellä todellisia keinoja. Taloudellisen taantuman aiheuttamia ongelmia ei ratkaista eläkeiän kanssa askartelemalla.
Mielestäni nyt tarvitaan pikainen kriisibudjetti elvytystä varten. Talousratkaisuja sitovat, laman jäänteenä suomalaiseen politiikkaan unohtuneet budjetin menokehykset on poistettava. Vain siten on mahdollisuus päästä irti taantumasta. Tällä hetkellä Suomessa on yli 60 000 ihmistä lomautettuna. Peukaloita pyörittelemällä ja näpertelemällä lomautukset muuttuvat pian pysyviksi irtisanomisiksi.
lehti 