Valtio ei ole ratkaisu ongelmaan. Se on ongelma.
Näin julisti Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan 1980-luvulla, kun uusliberalismin voittokulku oli vasta alkamassa.
20 vuotta myöhemmin voidaan todeta, ettei markkinavalta ollut ongelma, se oli katastrofi. Ja sen jälkien korjaamiseen ei ole muuta keinoa kuin valtion paluu.
Tämä on huomattu myös ”herrojen EVA:ssa”, joka maanantaina julkaisi tutkimuksen suomalaisten arvoista ja asenteista.
”Yksi talouskriisin seuraus näyttäisi olevan valtioiden roolin vahvistuminen”, sanoi EVA:n projektipäällikkö Ilkka Haavisto (KU 10.3.).
Hätkähdyttävämmin saman asian ilmaisi äsken amerikkalainen uutisviikkolehti Newsweek. Sen kannessa julistettiin, että nyt me kaikki olemme sosialisteja.
Talouskriisin vaikutukset valtion roolin kasvuun jäänevät väliaikaisiksi, mutta väestön ikääntyminen on pysyvämpi julkista sektoria kasvattava tekijä. Tämän on todennut Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Markku Lehmus. Terveydenhuoltomenot kasvavat ja eläkkeiden rahoittamiseen tarvitaan aikaisempaa enemmän julkisia varoja.
Samoin vaikuttavat niin kutsutut kolmannen tien hankkeet, joita on viritelty muuallakin kuin Suomessa. Ajatus on, että valtio ryhtyy suuriin tie-, väylä- ja tietoliikennehankkeisiin vähän niin kuin 1950-luvun teollistamis- ja aluekehityspolitiikan hengessä.
Sellaista on ajan riento. Ensin on yksi malli, jota noudatetaan aikansa kunnes se saa antiteesinsä ja suunta kääntyy jyrkästi. Mutta syntyykö valtion paluusta nyt hedelmällistä synteesiä? Voisi syntyä, jos puolueet ja koko kansalaisyhteiskunta kytkettäisiin siihen mukaan ja luovuttaisiin sen ainoan oikean vaihtoehdon sanelupolitiikasta.
Suomalaisten asenteet ovat kuitenkin jossain määrin hälyttävät. Luottamus kansanvaltaan on heikko, mutta vahvan johtajan kaipuu on kasvussa samalla tavalla kuin viime laman aikana. Ei joko uskota oman äänen kuuluvan tai annetaan mieluummin jonkun ”kekkosen” lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa, mitä nyt tehdään.
Edellisen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalla oli tarkoitus vahvistaa osallisuutta ja parantaa demokratian toimivuutta. Pieleen meni.
Yes he can
Barack Obama ei ole toiminut Yhdysvaltain presidenttinä vielä kahtakaan kuukautta, mutta George W. Bushin aikakautta hän on siirtänyt syrjään monin tavoin. Tuorein esimerkki saatiin maanantaina, kun Obama kumosi Bushin päätöksen, jolla kiellettiin kantasolututkimus ihmisalkioilla.
Sitä ennen Obama on päättänyt muun muassa taistelujen lopettamisesta Irakissa ja Guantanamon vankileirin sulkemisesta. Taloutta on elvytetty tähtitieteellisillä summilla, mutta tuloksista ei vielä ole tietoa.
Barack Obama valoi kannattajiinsa uskoa tunnuksella Yes we can, kyllä me voimme. Presidenttikauden alku lupaa, että muutos on todellinen. Kyllä hän voi.
uutiskirje 
