Martti Korhonen
Viime aikoina on käynyt selväksi, että teollistunut maailma on vapaapudotuksessa matkalla kohti syvenevää lamaa. Vaikka tilanne on vaikea, syytä ei ole kuitenkaan vaipua täysin murheen alhoon. On avoimesti katsottava kaikki ne keinot, joiden avulla voimme kammeta itsemme suosta ylös. Eräs näistä keinoista on panostaminen ympäristöystävällisiin investointeihin ja innovaatioihin.
Hallituksen viime viikolla hyväksytyssä lisätalousarviossa suunnattiin lisärahaa muun muassa liikennehankkeisiin, rakentamiseen sekä yritysrahoitukseen ja viennin vahvistamiseen. Vaikka muutamat ratahankkeet saivatkin nyt lisärahoitusta, elvytyspaketissa ei ole erikseen ympäristöhankkeisiin suunnattua elvytysrahaa.
Suuntaa on nyt reivattava myönteisemmäksi ympäristöinvestoinneille. Suomi tarvitsee investointeja kohteisiin, jotka ovat elvyttäviä ja samalla vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Tarvitsemme panostuksia bioenergiaan, tuulivoimaan ja energian säästöön. Ympäristöteknologiaan panostaminen työllistää ja auttaa siten kansantalouttamme ja vahvistaa tulevaisuudessa vientiämme. Meillä on mahdollisuus elvyttää kestävällä tavalla ja luoda työpaikkoja uusille tulevaisuuden aloille. Hihat on nyt käärittävä ja alettava hommiin.
n
Suomi on menestynyt erinomaisesti ympäristöteknologisen osaamisen kansainvälisissä vertailuissa. Meiltä löytyy muun muassa tuulivoimaloita, kaasuvoimaloita, jätteenkäsittelyjärjestelmiä, sähköajoneuvoja ja puujätteiden käsittelyjärjestelmiä valmistavia yrityksiä. Hyvä esimerkki on Haminassa toimintansa aloittava WinWindin tuulivoimaloita valmistava tehdas. Laitoksessa kootaan Euroopan markkinoille kolmen megawatin tuulivoimaloita. Ala kasvaa vauhdilla ja potentiaalia kasvuun on runsaasti jatkossakin.
Tietotaitoa siis löytyy ja nyt se on saatava ripeästi jalostettua käytännön toimiksi. Laitetaan nyt reilusti rahaa tuulivoimaan ja pelletteihin. Sinne satsatuilla senteillä luodaan uusia työpaikkoja ja samalla voidaan vähentää merenpinnan nousemista useilla senteillä.
Euroopasta löytyy hyviä esimerkkejä vihreästä elvytyksestä. Saksan elvytyspaketissa uskotaan ilmaston ja ympäristön suojeluun. Saksalaisilla on selkeä visio siitä, että kriisistä voidaan selviytyä näillä keinoin muita maita ripeämmin. Vihreän elvytyksen osuus on Saksassa vajaat 20 prosenttia koko 50 miljardin euron elvytyspotista.
n
Ympäristöasiat ovat keskiössä myös tulevissa europarlamenttivaaleissa. Ilmastopolitiikan suunta ratkaistaan Kööpenhaminan konferenssissa joulukuussa 2009, jolloin 200 valtiota kokoontuu laatimaan uutta ilmastosopimusta. Paras keino torjua ilmastonmuutosta on asettaa tiukemmat velvoittavat päästövähennystavoitteet, joiden saavuttamiseksi tarvitaan tiukempaa päästöverotusta ja sanktioita.
EU:n tasolla tarvitaan jämäkämpää puuttumista vakavaan ilmasto-ongelmaan. On aika tehdä kauaskantoisia ja kestäviä energiapoliittisia linjauksia. Kokonaisinvestointeja vihreään teknologiaan on hyvä nyt vauhdittaa. EU onkin puuttunut elvytyspaketeissaan tilanteeseen ja on varaamassa vihreisiin hankkeisiin ja työllisyyteen 105 miljardia euroa vuosiksi 2007–2013, mikä on lähes kolminkertainen määrä edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.
Investoinnit ovat positiivinen alkusysäys, mutta lisää uusia avauksia tarvitaan. Vasemmistoliitto haluaa enemmän todellista tekemisen meininkiä ilmastopolitiikkaan. Tarvitaan uudenlaista otetta energiapolitiikkaan ja tiukkoja poliittisia päätöksiä Kööpenhaminassa. Niissä pöydissä ei auta nöyristellä.
Vihreään teknologiaan satsaamalla luodaan samalla työpaikkoja. Vihreä osaamisemme on jalostettava yhä tehokkaammaksi vihreäksi elvytykseksi. Se on sekä työllisyyttä edistävä että ympäristön kannalta oikeudenmukaisin vaihtoehto.
lehti 