Virran kappale on koelevytys samoin kuin ennen julkaisematon Henry Theelin Valkea joulu. Sointu-merkillä julkaistuilta levyiltä löytyy savikiekoilta digitaaliseen muotoon jalostettuja harvinaisuuksia, joista osa ei ole ollut kaupallisessa levityksessä.
Katariina ja Munkkiniemen kreivi -elokuvan Romanssin ensiesitystä ei suinkaan ole tehnyt Leif Wager vaan Erkki Eirto eikä Ruusuja hopeamaljassa Henry Theel vaan A. Aimo. Nämäkin harvinaisuudet löytävät Soinnulta samoin kuin Tauno Palon Tivolin lamppujen alla.
CD-levyillä esiintyvät mm. Tapio Rautavaara, Ture Ara, Malmstenin veljekset Georg ja Eugen, Linda Lampeniuksen isä Börje, sekä Kipparikvartetti ja Metro-tytöt. Todellinen löytö on Ramblers-orkesterin vuonna 1945 levyttämä jazzfoksi Harlem Swing.
Sointu-tuotemerkin omistajan Turun Tähtituotanto Oy:n toimitusjohtaja Ari Hakulinen Turusta on tehnyt mittavan kulttuuriteon. Hakulista on kadonneen levyn metsästyksessä avustanut toimittaja Tapani Maskula. Materiaali on hankittu pääasiassa Suomen Levyäänitearkistosta. Gramafonilevyjen restauroinnissa kuuluu Timo Wuoren käden jälki.
Sointu toimi Turussa vuosina 1938–1956. Heitteille jätetty ”Soinnun talo” Aurajoen rantatontilla paloi joitakin vuosia sitten. Rakennuksen suojelusta oli ehditty käydä keskustelua.
Kala- ja gramafoni-
kauppias lounaalla
Kalatukkukauppias Fredrik Seeger Paraisilta ja gramofoni- ja levykauppa Gramolaa Turussa pitävä Herman Weber lounastivat ravintola Samppalinnassa kesällä 1934.
– Weberillä oli idea, että aletaan tehdä suomalaisia gramafonilevyjä, Hakulinen kertoo.
Äänilevyillä oli Suomessa hyvä kysyntä, mutta kaikki prässättiin ulkomailla. Vakavaraista liikettä pitävä Seeger oli lähdössä Riikaan hankkimaan kalaverkkojen kutomiseen tarkoitettua konetta. Samalla epämusikaalinen kalakauppias kävi Weberin innoittamana tutustumassa sikäläiseen äänilevyvalmistamoon.
Riian sijasta kaksikko päätyi painattamaan levyjä ruotsalaisella Sonora-merkillä. Tukholmaan tehtävien äänitysmatkojen valvojaksi kaksikko löysi Porista kahvilaviulisti Usko Hurmerinnan ja laulusolistiksi lukkari Reino Armion. Runsaassa vuodessa syntyi 27 äänilevyä, jotka menivät kaiken lisäksi hyvin kaupaksi. Hurmerinta käytti taiteilija nimeä Usko Kemppi.
Weber halusi enemmän kotimaisia uutuuksia, eikä hänen enää tarvinnut käännyttää Seegeriä osallistumaan levyprässin hankinnan rahoitukseen.
– Helmikuussa 1938 Seeger vuokrasi Turun VPK:n talon. Hän palkkasi turkulaisia muusikkoja ja Hurmerinnan levyttämään ”suomalaiseen mielenlaatuun soveltuvia iskusävelmiä”, Hakulinen lainaa.
– VPK:n peilisalissa syntyi 52 levynpuolta kahden viikon aikana. Siitä alkoi Soinnun tarina.
Annikki Tähti
vanhainkodeissa
Tähtituotannon ensimmäinen äänite on Anneli Saariston La Dolce Vita vuodelta 1989. Sitä myytiin yli kultalevyn edellyttämän 25 000 kappaleen määrä.
Hakulinen on ollut tuottamassa myös Veikko Lavin sanoittamia ja laulamia kappaleita. Niiden joukosta löytyy harvinaisuus, jossa taiteilija Mies makkonen –raidalla mollaa raskaasti presidentti Urho Kekkosta.
– Lavi vihasi Kekkosta, Hakulinen tietää.
Hakulinen osallistui Annikki Tähden 18 paikkakunnalle suuntautuneeseen 50-vuotistaiteilijakiertueeseen. Muusikon instrumentti on kontrabasso. Kiertue sai jatkoa.
– Annikki on esiintynyt yli 200 vanhainkodissa ja palvelutalossa. 78-vuotias laulaja tekee näitä keikkoja mielellään, Hakulinen sanoo.
– On koskettavaa, kun yleisö on meikannut itsensä huolellisesti.
Höyrylaivalla
Saimaalle
Varkaudessa syntynyt Hakulinen on junailemassa Tähtikiertuetta” Saimaalle. Turkulaisista muusikoista kasaan pistetyn bändin solistina esiintyy oopperalaulaja Matti Salminen.
– Salminen esiintyi viihdelaulajana, ennen kuin hän meni opiskelemaan Sibelius-akatemiaan.
Kokoonpano esiintyy höyrylaiva Leppävirralla, joka kiertää Suomen suurimman saaren Soisalon. Hakulinen uskoo yleisömenestyksen olevan taattu.
– Kun Salminen esiintyi viime elokuussa Turun Uittamon lavalla, paikalla oli 1 500 ihmistä. He eivät mahtuneet tanssimaan.
Hakulinen ei tee enää vakituisesti keikkoja, mutta paikkailee, kun jostakin kokoonpanosta jäsen on sairaana. Myös harmonikka istuu muusikon syliin.
– Olimme tekemässä Vladimis Vysotskin Katkennutta laulua Turun Kaupunginteatterissa. Siitä on yli 15 vuotta, kun aloimme, eikä loppua näytä tulevan.
– Meillä oli kaksi esitystä kaupunginteatterissa maaliskuussa ja meille tilattiin vielä lisäesityksiä joulukuuksi. Laulu ei katkea.
Hakulisen lisäksi kokoonpanoon kuuluvat Bert Karlsson (kitara, bouzuki ja mandoliini) sekä näyttelijä-laulajat Dick Hollmström ja Jukka Aaltonen.
Produktio sai alkunsa Åbo Svenska Teaterissa. ÅST:n bussi kiersi Turunmaan ruotsinkielistä saaristoa ja Ahvenanmaata. Ryhmä esiintyi myös Tukholmassa. Näyttelijä-trubaduuri Arto Rintamäki alkoi suomentaa tekstejä.
– Arton käännös Ystävän laulusta on kaikkein lähinnä alkuperäistä.
– Juha Vainion ja Turkka Malin käännöksissä puhutaan merestä. Alkuperäinen teksti kertoo vuorilla kiipeilystä ja siellä luottamisesta ystävän käteen, Hakulinen oikoo.
Pillejään 65-vuotias eläkeläinen ei aio pistää pussiin. Toukokuussa on keikkaa luvassa Nauvossa trubaduuri Rabbe von Weymarnin kanssa. Jatkoa tulee ruotsinkielisellä rannikolla, jos tarkoitukseen heltiää apuraha. Hakulinen aloitti soittamisen 15-vuotiaana, kävi Jyväskylän konservatorion 1960-luvun alkupuolella ja Sibelius-akatemian vuosikymmenen lopulla.
Muusikko kertoo, että oli aika erikoinen tunne soittaa harmonikkaa alaikäisenä anniskeluravintolassa. Varkauden aikana iskelmäorkesterin nimi oli Seppo Mannisen vetämä Villi Viisikko.
Koesoiton jälkeen 1969 Hakulinen palkattiin Turun Kaupunginorkesterin kontrabassoryhmän äänenjohtajaksi. Onpa Hakulinen nähty Vasemmistoliiton valtakunnallisessa vaalijuhlassakin vuonna 1999.
Lähde: Sisua, Siloa ja sinappia, Turun maakuntamuseo, 2004
uutiskirje 
