Suuri Fortum-kohu on tällä erää ohi, kun toimitusjohtaja Mikael Lilius sai käytännössä potkut – vai onko sittenkään?
Valtioenemmistöisellä yhtiöllä on kuitenkin varaa pitää Liliusta palveluksessaan täydellä palkalla joulukuun asti miltei tyhjän panttina eli jonkinlaisena Venäjä-asioiden ”konsulttina ”
Nyt Fortumissakin on jälkipyykin aika. Energiayhtiössä kannustimet ylittivät kaiken kohtuuden rajat ja yhtiössä viitattiin jopa kintaalla valtio-omistajan ohjeisiin tai ainakin niitä tulkittiin hyvinkin väljästi.
Yhdeksi kohu ukkosenjohdattimeksi joutunut Lilius on antanut ymmärtää, että kyse mediakohussa oli ennen muuta talousasioista tietämättömien toimittajien kateudesta ja pahansuopeudesta hyvin menestynyttä johtajaa kohtaan. Näiden kriitikoiden mukaan populistisella kohulla hämärrettiin asioita.
Kannustimissa on kuitenkin kyse periaatteellisesti paljon muustakin kuin vain yhden johtajan miljoonatuloista tai ajojahdista.
Valitettava totuus on, että kohtuuttoman suuret kannustinpalkkiot houkuttelevat niitä hamuavia helposti myös ottamaan kohtuuttoman suuria riskejä. Itse asiassa kohtuuttomat kannustimet ovat Yhdysvalloista alkaneen nykyisen talouskriisin pääsyitä. Siksi myös Suomessa viime aikoina käydyllä keskustelulla ja syntyneellä Fortum-kohulla on paljon laajempi yhteiskuntapoliittinen perusta kuin kohun keskiöön joutuneet fortumilaiset haluavat myöntää.
On ihan selvä, että työpaikkansa menettäneet tai lomautus- ja irtisanomisuhan alla elävät tuhannet suomalaiset eivät holtitonta rahan jakoa voi hyväksyä. Monen mielestä olisikin oikeus ja kohtuus, jos ylimääräiset miljoonien palkkiot voitaisiin kerätä pois esimerkiksi jonkin ”Lex Liliuksen” avulla.
Jos toimeentulotuella elävä yksihuoltaja tai hänen alaikäinen lapsensa on saanut muutamankin euron ylimääräistä, niin virkakoneisto panee lakiin vedoten vuodit perään ja perii varmasti joka ainoan sentin pois.
Kansalaisten oikeustaju sanoo, että samalla tavalla myös Liliuksen ja kumppaneiden suurelta osalta ilman omia ansioitaan saamat ylimääräiset etuudet pitäisi voida kerätä pois ja vielä korkojen kera. Lait ja asetukset eivät moista kuitenkaan mahdollista eikä tätä varten voida laatia myöskään takautuvaa lainsäädäntöä.
Jotakin tästäkin tapauksesta kuitenkin pitäisi ottaa opiksi. Kannustimia toki tarvitaan, mutta kohtuuttomuudet pitää karsia ja kannusteiden pitää kohdella tasapuolisesti kaikki niitä, jotka ovat osallisia hyvään tulokseen. Yksinään minkään firman johto ei voittoja hanki.
lehti 