Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen tukeutuu ensimmäisessä ulkopoliittisessa linjapuheessaan (14.4.) vahvasti sosiaalidemokraattisten presidenttien linjanvetoihin. Sdp on siis vahva presidenttipuolue.
Urpilainen syö linjapuheessaan presidentin lautaselta. Kahden lautasen ulkopolitiikassa se on kova poliittinen kannanotto puolueelta, joka on aiemmin liputtanut presidentin ulkopoliittisen vallan vähentämisen puolesta.
Urpilainen unohtaa neljän hallituksen kohtuullisen merkittävän EU-politiikan, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Edes pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) olisi saattanut ansaita maininnan. Nykyisen presidentin Tarja Halosen ulkoministeriys mainitaan – koska hän on nyt presidentti.
Erityisen merkittävänä presidenttipainotus näyttäytyy, koska Urpilainen puhuu yhteisen eurooppalaisen politiikan puolesta. Hän sanoo Suomen ensisijaisen toimintaympäristön ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olevan Euroopan unioni. Valtiosäännön mukaanhan EU-politiikka kuuluu pääministerin johtamalle valtioneuvostolle.
Kokonaan uuteen valoon Urpilaisen puhe asettuu, jos puhujana on presidenttiehdokas.
Kahden lautasen politiikka EU-asioissa johtuu ristiriitaisesta laintulkinnasta. Perustuslain mukaan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Presidentin valtaa kannattavien mielestä EU-politiikka, jossa Suomi on tekemisissä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, kuuluu ensisijaisesti presidentille. Siksi Suomi pyytää tärkeisiin EU-kokouksiin kattauksen sekä presidentille että pää- tai ulkoministerille.
Presidentin valtaoikeuksin uudelleenrukkaus saattaisi korjata kiistelyn ulkopoliittisesta johtajuudesta.
Kansalaisten presidentin valtaa kannattavat mielipiteet ja niitä myötäilevät valtapuolueiden kannat tietäen voi toivoa, että edes EU-ulkopolitiikka siirtyisi kokonaan hallitukselle. Muu kuin EU:n ulkopolitiikka jäisi sitten presidentille.
Vain selkeä valtaoikeuksien kokonaisuudistus lopettaisi Suomen kummallisuudet – mutta presidentin vallan riisuminen ei onnistu.
n
Kulkeeko posti?
Suomen postina edelleen tunnettu Itella vähentää työntekijöitään kovalla kädellä. Itellassa käynnistyvät yt-neuvottelut, jotka koskevat noin 2 200 ihmistä. Ainakin vajaa 400 työpaikkaa häviää kokonaan. Enää eivät Itellan johtajat tosin vakuuta, kuten Postia aikanaan johtanut Pekka Vennamo, että supistusten myötä palvelut sen kun paranevat.
Tehokkuutta hakeva, valtion omistama Itella-konserni on ollut varsin hanakka huonontamaan postin jakelua. Samaan aikaan kun jakeluhinnat nousevat, niin palvelut huononevat. Tällaiselle kierteelle ei voi ennustaa kovinkaan ruusuista tulevaisuutta. Itella sanoo olevansa pakotettu sopeutumaan huononeviin markkinoihin. Postin asiakkaiden onkin syytä olla huolissaan. Ollaanko kohta tilanteessa, jossa posti kulkee jos on kulkeakseen?
lehti 