Harvempi kuin yksi kolmestakymmenestä ulkomaalaisesta rakennusmiehestä maksaa veronsa
Suomi on pimeän työn veroparatiisi. Harvempi kuin yksi kolmestakymmenestä Suomeen lähetetystä rakennustyöläisestä maksaa veronsa. Tämä oli torstaina Rakennusliiton viesti eduskuntaryhmille.
– Emme vaatineet rakennusalalle mitään, vaan tarjosimme valtiolle rahaa toista miljardia euroa vuodessa, Liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi kiteyttää.
Kyse on rahoista, jotka jäävät saamatta, kun ulkomaisten firmojen Suomeen lähettämät työntekijät jättävät veronsa maksamatta.
Jotta potti lankeaisi valtiolle, pitää lailla säätää jokunen laki.
Haaste
EK:lle
Erityisesti Rakennusliitto on elämöinyt harmaasta taloudesta ja rakennustyön ulkomaisesta polkumyynnistä vuosia. Yhä valtio kuitenkin menettää verotuloja, vaikka työntekijä- ja työnantajaliitto, Suomen yrittäjät, puolueet ja suomalaiset rakennusalan työntekijät haluavat rehellistä peliä. Miksei tilanne muutu?
– Verokontrollia vastustavat voimat ovat yhä liian vaikutusvaltaisia, Harjuniemi sanoo ja haastaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n. Hän on havainnut vuosien varrella EK:ssa nihkeyttä harmaan talouden asioista puhuttaessa.
– Eteläranta haluaa edetä näissä asioissa hyvin lyhyin askelin. Suuryrityksiä ei kiinnosta, mitä tapahtuu pitkissä alihankintaketjuissa. Niiden intressi lienee enemmän siinä, että alihankinnan lopputulos saadaan mahdollisimman halvalla, Harjuniemi arvioi.
– Kiinnostus siihen, miten tuotanto syntyy, on varsin vähäinen.
Tuhat maksaa
veronsa
Rakennusliiton selvitysten mukaan rakennusalalla tehtiin vuonna 2007 yhteensä 30 000 henkilötyövuotta töitä ulkomaisella lähetetyllä työvoimalla. Työntekijöitä on tätä enemmän, koska monet eivät olleet Suomessa koko vuotta.
Noin tuhat henkeä ilmoittautui veronmaksajaksi.
– Etenkin ulkomainen vuokratyö on täysin pimeää, Harjuniemi tiivistää.
Jos työntekijöitä Suomeen lähettävällä yrityksellä ei ole maassa kiinteää toimipaikkaa, se ja sen työntekijät ovat käytännössä kaiken verovalvonnan ulkopuolella.
– On tavatonta, että työntekijän pitää itse ilmoittautua verotettavaksi. Harva tänne tullut rakennusmies edes tietää sitä eikä työnantaja varmasti neuvo, sillä se teettää työn mieluummin pimeästi pienemmällä palkalla, Harjuniemi sanoo.
Myös verottajalta puuttuvat työkalut.
– Suomen verottaja ei pysty vastaamaan, jos ulkomainen työntekijä kysyy, mitä pitää tehdä. Myöskään sosiaaliturvan voimassaoloa ei pystytä kontrolloimaan.
Samaan aikaan rakennusalan työttömyys kasvaa, kun Suomessa asuvaa työvoimaa käyttävät yritykset eivät pärjää tarjouskilpailussa.
– Elvytystoimet eivät tehoa, jos urakat annetaan ulkomaille rekisteröidyille yrityksille alihintaan ja rahat valuvat pimeiden ulkomaisten firmojen kautta Suomen rajojen taakse, Harjuniemi muistuttaa.
– Siinä on ihmettelemistä suomalaisella rakennusmiehellä, joka odottaa byrokratialta työttömyyspäivärahoja ja katsoo, kun pimeät firmat vievät työt. Näin ladataan aikamoinen latinki poliittista vihaa.
5–10 euroa
tunnilta
Rakennusliitto on työpaikkoja kiertäessään havainnut, että pimeät palkat ovat 5–10 euroa tunnilta.
– Palkkataso on reilusti alle työsopimusten vähimmäistason, mutta jos pojat vaativat palkkoja oikaistavaksi, tulee kenkää ja uudet miehet Pärnusta tai Tartosta tilalle. Ihmisillä, jotka ovat köyhtymässä, ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä työtä siellä, missä sitä on, hän sanoo ja huomauttaa, että laman aikana harmaa talous vahvistaa otettaan.
Luuletko, että meidän taloyhtiötämme remontoineet virolaiset jättivät veronsa maksamatta?
– Luulen. Saat pullon Gambinaa, jos löydät ulkomaisen yrityksen palveluksessa olevan rakennustyöntekijän, jonka palkka- ja veroasiat ovat kunnossa. Kovin monta pulloa en joudu antamaan.
Harmaata työvoimaa käyttävät sekä yksityiset että julkiset tilaajat.
n
Näin miljardivaje syntyy
Rakennuslitto laskee, että yhteiskunnalta jää saamatta 30 000 työntekijän veroina ja muina maksuina noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi pimeää työtä tekevä ajaa veronalaista työtä tekevän kortistoon. Tästä syntyy kustannuksia noin 14 400 euroa työntekijää kohti vuodessa. Näin valtio maksaa epäsuorasti pimeästä työstä aiheutuvia työttömyyskorvauksia esimerkiksi 10 000 työttömän osalta noin 144 miljoonaa euroa.
Jos harmaa ja pimeä työvoima syrjäyttää 30 000 suomalaista veronalaista työntekijää kortistoon, on kokonaiskustannus verojen menetyksen ja työttömyyskorvausten jälkeen 692 miljoonaa euroa vuodessa. (KU)
n
Kolme lääkettä harmaaseen talouteen
Rakennusliitto esittää eduskuntaryhmille ja viranomaisille kolmea toimenpidettä, jotka olisi tehtävä nopeasti:
– Lainsäädäntöä on muutettava siten, että kaikille Suomessa toimiville ulkomaisille yrityksille syntyy välittömästi kiinteä toimipaikka Suomeen ja yritykset tulevat verottajan tietoon.
– Ulkomaisten työntekijöiden verojen maksua on helpotettava yksinkertaistamalla järjestelmiä. Valvonta on tehtävä reaaliaikaiseksi.
– Sosiaalivakuutusmaksujen maksamista on valvottava, jottei ulkomaisille yrityksille synny perusteetonta kilpailuetua. (KU)
uutiskirje 
