Kesäkuun seitsemäs päivä on EU-vaalit. Olen monesti ajatellut, miten Suomen kansantalouden ahdinkoon vaikuttaa EU:ssa oleminen, ja vielä vuosikymmenet jatkuvana nettomaksajana.
Jos vielä Turkki otettaisiin
EU:hun, se olisi kaikin puolin jo liikaa. Ja kun kaiken lisäksi niin moni ei kovinkaan suuresti pidä EU:sta, on selvää, että asiaa ei sen suuremmin haluta kansalaisillemme hihkua. ”Tyhmältä” kansaltakaan ei mielipidettä kysellä, sillä se olisi kaatanut Lissabonin sopimuksen.
Kyllähän EU on meille paljon hyvääkin tuonut. Esimerkiksi euro on saanut aikaan taloudellista vakautta ja ihmisten liikkuvuuden. Ja mikä tärkeintä, tavoitteena on saada EU-maiden ihmisille samansuuruinen ostovoima ynnä muuta.
Mutta ei EU-herrojen ja heidän määrästään ja palkoistaan haluta suuremmin puhua. Palkat ovat mitä ilmeisemmin hyvänlaiset, kun ainakaan mitään lakon uhkia ei ole ilmassa leijunut.
Suomi on EU:n nettomaksaja ja on pitkään tulevaisuuteenkin. Valtiomme maksaa unionin kassaan vuodessa (2007) noin
172 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä saa ja markkoina noin
1 032 miljoonaa. Asukasta kohden lasku vuodessa on noin 32 euroa eli noin 196 markkaa.
Siis 7.6 EU-parlamenttiin valitaan taas yhteensä 785 edustajaa, Suomesta 13. Eli käsittämätön on paperin siirtäjienkin määrä, kun otetaan vielä huomioon kaikki muut työntekijät.
Suomalaisia EU työllistää noin 1 000, mikä on taas plussaa. Vaikka EU:lle maksamamme osuus Suomen bruttokansantulosta ei tunnu suurelta, se on silti valtava.
Euroopan taivas on sakeana lentokonekerosiinistä, kun nämä 785 meppiä lentelevät laskuumme kerran viikossa kotona kääntymässä.
Jokseenkin käsittämättömältä ja kalliiltakin tuntuu se, kun kaikilla 27 jäsenmaalla on itsellään täydellinen päätöksentekokoneistonsa, EU:n kalliin parlamentin lisäksi. Eiköhän esimerkiksi kansanedustajia voisi EU-maissa vähentää puoleen. Eikä tämä silti tarkoita sitä, että järki puolittuisi, vaan voisi siitä jopa terävöityä. Vai voisiko olla mahdollista, että järki putoaisi ja tilalle tulisivat julkkikset?
Puolen vuoden välein vaihdetaan EU:n puheenjohtajamaata, johon hankitaan satoja tietokoneita, ruokailut, kuljetukset, kalliit majoitukset ja paljon muuta. Hinnasta ei kukaan tiedä mitään. Kokouksen jälkeen kaikki laitteet ja rakennelmat ovat roskatavaran arvoisia.
Miksi pitää puolivuosittain vaihtaa puheenjohtajamaata, sillä me maksamme siitä täysin käsittämättömiä summia riihikuivaa rahaa –yleensä saamatta mitään?
uutiskirje 
