Ukrainan Tšernobylin ydinvoimalassa räjähti 26.4.1986. Tieto tapahtumasta tuli tipoittain ja turman vakavuus alkoi selvitä, kun Ruotsissa ja Suomessa havaittiin radioaktiivisen säteilyn äkillinen nousu. Lauri Lyly toimi tuolloin Loviisan neuvostovalmisteisen ydinvoimalan pääluottamusmiehenä.
– Normaalisti mittarit huomasivat radioaktiivisuuden kasvun, kun ulkoa tultiin voimalan sisään. Nyt mittarit huusivat, kun tulimme voimalasta ulos.
– Tapahtuma oli meille järkytys. Iso ongelma oli se, että tietoa tuli niin hitaasti. Aika nopeasti kuitenkin meille selvisi onnettomuuden laajuus. Sitten televisiossa tuli kuvaa rauniokasan yllä pörräävistä helikoptereista ja lentokoneista. Kaikille selvisi, että tilanne oli tosivakava.
Loviisassa ei kuitenkaan Lylyn mukaan vastaava pelätty, koska reaktori oli erilainen. Turvallisuustekniikka ja suojausjärjestelmätkin olivat länsimaista tasoa.
– Tottakai meitä huolestutti, että tällaista voi tapahtua. Sitten selvisi, että onnettomuus johtui ihmisten vääristä toimista, ei voimalaitoksen tyypin takia. Se oli kuitenkin meille vakava signaali, mitä voi tapahtua, jos turvallisuusmääräyksiä ei noudateta.
Lylyn mukaan ydinvoima on edelleen tärkeä väline ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun turvallisuuskriteerit ovat Suomen tasolla.
Lyly toimi Loviisan ydinvoimalan pääluottamusmiehenä kaikkiaan seitsemän vuotta. Tulevia tehtäviä ajatellaan nämä vuodet antoivat hyvät eväät.
– Sinä aikana oppi tietämään työpaikan arjen, työpaikkaympäristön ja neuvoteltavat asiat, työtekijäpuolelta ja työnantajapuolelta tulevat paineet. Kyllä tästä on ollut hirveästi apua.
Loviisasta Lyly siirtyy Tampereelle Sähköliiton toimitsijaksi. Vuonna 1997 hänet valittiin liiton puheenjohtajaksi. Tältä paikalta hän siirtyi vuonna 2004 SAK:n edunvalvontaosaston johtajaksi. SAK:n puheenjohtajaksi hänet valittiin 14.5.2009.
uutiskirje 