Ranskan presidentin yksinpuhelu Versaillesissa
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy piti Versaillesin historiallisessa linnassa maanantaina maan parlamentille ja senaatille vajaan tunnin kestäneen puheen. Hän lähti tilaisuudesta pois heti puheensa jälkeen vastaamatta yhteenkään kysymykseen, eikä keskustelua puheesta satojen läsnäolijoiden kesken syntynyt. Arvioiden mukaan puheen hinnaksi tuli noin 400 000 euroa.
Sarkozy ilmoitti puheessaan montakin merkittävää asiaa, joista uusin oli hänen käsityksensä burkha-kaapujen käytöstä. Musliminaiset lähes täysin verhoavien burkhien käyttö on herättänyt kiivasta keskustelua. Jotkut siviiliavioliittoja solmivat pormestarit ovat kieltäytyneet seremoniasta siksi, että tulevasta aviovaimosta ei näy muuta kuin silmät. Eikä aina niitäkään. Myös burkhan peittämien naisten palkkaaminen asiakaspalvelutehtäviin on aiheuttanut paljon ongelmia.
Presidentti ilmoitti selkeästi: ”burkha ei ole tervetullut Ranskaan. Emme voi hyväksyä maassamme (silmä)ristikon taakse vangittuja naisia, joilla ei ole sosiaalista elämää, ei henkilöllisyyttä. Se ei ole uskonnon merkki, se on (naisen) orjuuden ja alentamisen merkki”. Hän lisäsi: ”Meidän (ranskalaisten) ei pidä hävetä omia arvojamme. Emme saa pelätä niiden puolustamista.”
Uskonto ja
valtio erotettu
Ranska on ollut vuodesta 1905 ei-kirkollinen maa. Kouluissakin on kaikki uskonnollinen opetus lailla kielletty. Ranskalaiset katoliset tai protestantit vievät lapsensa vapaapäivinä tai sunnuntaisin pyhäkouluun, sillä kouluissa ei uskonnoista saa puhua sanaakaan.
Tämän lakipykälän perusteella säädettiin viisi vuotta sitten kouluissa tyttöjen hiukset peittävät muslimihuivit kieltävä laki. Se ei kuitenkaan ole tehonnut eikä lain noudattamista ole haluttu valvoa poliisivoimin. Kouluikäisten tyttöjen kouluun pääsemistä ei ole haluttu estää.
Burkha on kuitenkin vaikeampi ongelma. Niitä näkyy jopa Pariisin kaduilla yhä useammin.
Sarkozy ei puheessaan viitannut burkhat kieltävään lakiin. Siitä kuitenkin alettiin heti keskustella. Mutta aina kun aiheeseen puututaan, Ranskaa syytetään muslimivastaisuudesta. Presidentti kuitenkin sanoi nyt selkeästi, että burkha ei ole uskonnollinen välttämättömyys. Silti uuden lain ei uskota olevan tehokkaampi kuin huivit kieltävä laki.
Talous kuntoon
valtion lainalla
Ranskan talouden romahtaneen tilanteen parantamiseksi Sarkozy lupasi valtion lainaa, jota tarjotaan yksityistalouksille ja ammattisijoittajille. Tarkoituksena on vain lisätä valtionvelkaa, onhan Ranska yhä EU-maiden velkaisimpia valtioita, muistutti vasemmisto-oppositio.
Ranskan vasemmistohallituksen 1980-luvulla säätämän eläkeiän nostaminen nykyisestä 60 vuodesta on ohjelmassa ensi vuonna, varoitti Sarkozy. Samoin hallitusta päätettiin remontoida. Mitään muuta uutta ei oppositio presidentin puheesta löytänyt.
Presidentti piti 45 minuutin puheensa loisteliaissa kultakoristeissa ”valistuneen itsevaltiaan”, aurinkokuningas Ludvig XIV:n rakennuttamissa tiloissa, purppuranpunainen samettiverho taustallaan.
45 minuutin puhe
maksoi maltaita
Miksi tällainen näytelmä, kysyi eräs radio-ohjelmaan soittanut kansalainen. Koko parlamentin ja senaatin sekä lukuisten muiden kutsuvieraiden matka-, yöpymis- ja päivärahat sekä ruokailukustannukset linnan vuokrauksineen ja muine kuluineen kohosivat epävirallisten tietojen mukaan ainakin 400 000 euroon. Eikä Sarkozyn puheessa ollut paljonkaan sellaista asiaa, jota ei olisi ennestään tiedetty.
Presidentti piti yksinpuheensa yksinvaltiaan elein unohtaen, että salissa oli myös hänen nimittämänsä pääministeri François Fillon, joka on poliittisesti vastuussa hallituksensa politiikasta. Sarkozy esitti omat ehdotuksensa viittaamatta kertaakaan edes neuvotelleensa asiasta pääministerinsä kanssa.
Ranskan historiasta kuuluisa valistusfilosofi Montesquieu loi kaikkialla maailmassa tunnetun oppinsa vallan kolmijaosta. Lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomioistuimet piti erottaa toisistaan.
Ranskan vallankumouksen jälkeinen parlamentti päätti vuonna 1874, että tasavallan presidentillä ei ole oikeutta osallistua parlamentaarikkojen kokouksiin, lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan erottamisen nimissä.
Sarkozy on ensimmäinen presidentti, joka on uhmannut tätä kieltoa.
Nykyisen presidentin ohella myös vuosina 1981–1995 hallinnut sosialistipresidentti François Mitterrand oli taipuvainen kuninkaalliseen loistoon. Hänkin järjesti kunniakseen loistavia vastaanottoja samaisessa Versailles-linnassa.
Mitterrandin nimittämä oikeusministeri Robert Badinter piti Sarkozyn kuninkaallista monologia ”ennennäkemättömän narsismin” osoituksena.
uutiskirje 
