Suomeniranilaisten mukaan vallanpitäjien keinot ovat pysyneet raakoina
– Keskiviikkona Iranin parlamentin edessä oli mielenosoitus, jossa ainakin neljä ihmistä haavoittui. Yksi heistä on 19-vuotias nainen, kertoo Majid Hakki Kansan Uutisille.
Hakki osallistui eilen mielenosoitukseen, jonka Suomen iranilaiset järjestivät Helsingin Kulosaaressa. Iranin suurlähetystön edessä järjestettyyn mielenosoitukseen saavuttiin Helsingin lisäksi muun muassa Vaasasta, Turusta, Tampereelta ja Jyväskylästä.
Hakki tiesi myös, että Iranissa on pidätetty kymmeniä yliopiston opettajia, jotka olivat tavanneet oppositiojohtaja Mirhossein Mousavin. Mousavin nettisivujen mukaan viranomaiset pidättivät kaikkiaan 70 opettajaa ja professoria eilisen tapaamisen jälkeen.
”He kukistavat vastarinnan”
– Iranin hallitsijat tietävät, että tyytymättömyys kansan keskuudessa on hyvin laajaa ja heidän tapansa ratkaista ongelma on kukistaa vastarinta kovin ottein. He eivät epäröi tappaa ihmisiä. Turvallisuusjoukot ja kansalliskaarti estävät kaikki yli kolmen henkilön kokoontumiset ja ne ovat antaneet ymmärtää, että jatkavat verisiä toimintatapojaan.
Tiedot väkivallan uhrien määrästä ovat Hakkin mukaan hataria, mutta hänen mukaansa ei ole syytä epäillä länsimaisten tietotoimistojen välittämiä oppositiolähteistä saamia tietoja. Niiden mukaan presidentti Mahmud Ahmadinejadin hallinto on pidättänyt satoja uudistusmielisiä aktivisteja, poliitikkoja ja journalisteja presidentinvaalien jälkeen.
Ainakin 17 ihmistä on kuollut vaaleja seuranneissa mielenosoituksissa.
– Vallankumouskaartin ja puolisotilaallisten Basilj-miliisien hyökkäykset oppositiota vastaan ovat johtaneet ihmisuhreihin muuallakin kuin Teheranissa, muun muassa kurdikaupungeissa, tietää Hakki.
Iran on eristetty
muusta maailmasta
Iranin Kurdistanissa on ryhdytty niin sanottuun pehmeään vastarintaan. Siellä pantiin keskiviikkona toimeen perjantaihin saakka kestävä yleislakko.
Mikä on valtaapitäjien arvostelijoiden tyytymättömyyden syy?
Majid Hakki kiteyttää montakin syytä.
– Islamilainen tasavalta on iältään jo 30 vuotta. Siinä ajassa Iran on eristetty maailmasta. Ihmisoikeuksien loukkaaminen on maassa ollut jatkuvaa. Yli 200 000 ihmistä on teloitettu 30 vuoden aikana. Pelkästään vuonna 1987 teloitettiin kolmessa kuukaudessa yli 105 000 vankia.
– Etnisten ryhmien oikeudet on Iranissa poljettu. Kurdi- ja muilla vähemmistöillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Heillä ei muun muassa ole oikeutta opiskella, ei käyttää omaa äidinkieltään.
Iranin väestö on tänään keski-iältään hyvin nuorta. Valtaa maassa pitävät kuitenkin hyvin vanhat ja vanhoilliset voimat. Väestön valtaosan arvomaailma poikkeaa Hakkin mukaan valtaapitävien arvomaailmasta. Vallanpitäjät edustavat vanhaa ja vanhoillista maailmaa ja nuoret haluavat elää nykyaikaisemmassa yhteiskunnassa, eivät kuten nyt – eristyksissä muusta maailmasta.
Kivijalkana
ulkoinen uhka
Iranin oppositio toivoo Hakkin mukaan muun maailman reagoivan Iranin tilanteeseen.
– Suora puuttuminen saattaisi vain koventaa kanalliskaartin otteita, mutta diplomaattisten keinojen, miksi ei taloushoukutustenkin käyttäminen olisi toivottavaa.
Suomen iranilaiset uskovat, että ulkomaat voisivat diplomaattisen painostaa Iranin vallanpitäjiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja ainakin vapauttamaan pidätetyt ihmiset.
Ulkoisen uhan korostaminen on ollut Hakkin mukaan Iranin järjestelmän perusta. Se on perustunut siihen, että on etsitty ulkomaailmasta joku vihollinen. Israel on ollut sellainen valtio ja nyt vallanpitäjät syyttävät Iso-Britanniaa, Ranskaa, Yhdysvaltoja ja muitakin maita.
uutiskirje 
