FBI:n keväällä 2004 tekemät kuulustelut julkisuuteen:
Amerikkalainen National Security Archive -tutkimuslaitos (NSA) julkaisi keskiviikkona nettisivuillaan lähes kokonaisuudessaan FBI:n keväällä 2004 tekemät Irakin kukistetun diktaattorin Saddam Husseinin kuulustelut.
Saddam kiisti kuulusteluissa, että hänellä olisi ollut mitään tekemistä terroristijärjestö al-Qaidan tai sen johtajan Osama bin Ladenin kanssa.
Saddam sanoi, että hänkin uskoo Jumalaan, mutta ei ole ”kiihkoilija” kuten Osama. ”Uskontoa ja politiikkaa ei pidä sotkea”, sanoi Saddam. Saddamin mukaan hän ei ollut koskaan tavannut Osamaa, eikä heillä ollut ”samoja käsityksiä tai näkemyksiä”.
NSA sai liittovaltion poliisin FBI:n tekemien kuulustelujen aineistot Yhdysvaltain julkisuuslainsäädännön perusteella. NSA ei nimestään huolimatta ole valtiollinen elin, vaan riippumaton tutkimuslaitos.
Aineisto koostuu 20:stä virallisesta kuulustelusta, jotka tehtiin helmikuun ja toukokuun välisenä aikana 2004. Lisäksi mukana on viisi kuulustelijan kanssa touko-kesäkuussa 2004 käytyä ”vapaamuotoista keskustelua”.
FBI luovutti aineiston NSA:lle muuten vähillä poistoilla, mutta viimeisen virallisen kuulustelun sisältö on kokonaisuudessaan poistettu. FBI ilmoittaa syyksi tarkemmin määrittelemättömät kansalliseen turvallisuuteen liittyvät seikat.
Iranin pelko
ohjasi toimintaa
Saddamin mukaan jälkeenpäin katsoen oli virhe, ettei Irak 1990-luvulla päästänyt YK:n asetarkastajia vahvistamaan sitä, että Irak todella oli lopettanut joukkotuhoaseiden ohjelmansa ja tuhonnut niiden varastot.
Saddam sanoi kuulustelijalle, että syynä oli pelko Iranin ”fanaattisten” johtajien aikeista. Saddam kertoi olleensa ”huolestuneempi siitä, että Iran huomaa Irakin heikkoudet ja haavoittuvaisuuden kuin siitä, miten asetarkastajien torjuminen vaikuttaa Yhdysvaltoihin.”
Pitämällä yllä epätietoisuutta joukkotuhoaseistaan Irak tunsi olevansa paremmin turvassa.
Irak ja Iran kävivät vuosina 1980–88 verisen sodan. Vuonna 1991 Yhdysvaltain johtaman liittoutuman kanssa käydyn Persianlahden sodan jälkeen Irak määrättiin luopumaan joukkotuhoaseista, kun taas Iranin asemahti kasvoi Saddamin mukaan 1990-luvulla huomattavasti. Saddam sanoi, että tämän uhan vuoksi Irakin olisi lopulta täytynyt ryhtyä uudestaan hankkimaan joukkotuhoaseita.
Saddam kertoi olevansa varma, että Iran aikoo tilaisuuden tullen liittää Irakin shiiaenemmistöisen eteläosan itseensä. Hänen mukaansa Irak jopa olisi ollut valmis neuvottelemaan Yhdysvaltain kanssa turvallisuussopimuksen Iranin uhkaa vastaan. Saddamin mukaan ”Yhdysvallat ei ollut Irakin vihollinen”, vain politiikasta oli erimielisyyttä.
Saddam kertoi uskovansa, että tiukan paikan tullen Pohjois-Korea olisi ollut kaikkein luotettavin liittolainen Irakille.
Kaksoisolentoja
ei ollut
Yhdysvallat kukisti Saddamin hallinnon huhtikuussa 2003, mutta löysi piileskelleen Saddamin vasta saman vuoden joulukuussa. Saddam hirtettiin 30. joulukuuta 2006.
Miehityksen aikana Yhdysvallat päätyi omissa tutkimuksissaan samaan tulokseen Saddamin väitteiden kanssa: Irakista ei löytynyt joukkotuhoaseita eikä myöskään mitään todisteita Saddamin ja al-Qaidan yhteyksistä. Nämä olivat kaksi pääsyytä, joiden perusteella George W. Bush keväällä 2003 hyökkäsi Irakiin.
Kuulusteluja johtanut arabiantaitoinen amerikkalaisupseeri George Piro kirjoittaa pöytäkirjoissa Saddamin naureskellen kumonneen joitakin häneen liitettyjä myyttejä – erityisesti sen, että salamurhaajien harhauttamiseksi olisi virallisissa tilaisuuksissa välillä käytetty Saddamin kaksoisolentoja.
Sen sijaan Saddam sanoi, että hän muistaa maaliskuun 1990 jälkeen puhuneensa vain kaksi kertaa puhelimessa. Yleensä hän lähetti viestinsä kuriirien myötä.
Samoin Saddam kertoi, että vain harvoin hän nukkui kahta yötä peräkkäin samassa talossa.
Yhdysvaltain
roolia sensuroitu
Saddam sanoi päättäneensä henkilökohtaisesti Scud-ohjusten ampumisesta Israeliin vuoden 1991 sodan aikana. Saddamin mukaan Israel ja sen vaikutusvalta Yhdysvaltoihin olivat syynä arabien ongelmiin.
Saddamin mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri James Baker oli uhannut ennen tammikuun 1991 sotaa, että Irak nujerretaan ”takaisin esiteolliselle asteelle”, jos Yhdysvaltain ehtoihin ei suostuta.
Kuulusteluissa käsitellään laajasti myös mm. Saddamin nousua baath-puolueen johtoon 1968–69. Kuulustelupaperit julkaissut National Security Archive huomauttaa nettisivuillaan, että dokumenteista puuttuu kuitenkin Yhdysvaltain kannalta kiusallisia asioita.
Näitä ovat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n rooli baath-puolueen valtaannousussa ja Yhdysvaltain tuki Irakille sen käydessä 1980-luvulla sotaa Iranin kanssa.
Samoin suljettu aihepiiri on Yhdysvaltain asenne kemiallisten aseiden käyttöön; Irak käytti niitä sekä Iranin joukkoja vastaan että sodan loppuvaiheessa 1987–88 omia kurdikansalaisiaan vastaan. Yhdysvallat oli tästä koko ajan tietoinen.
uutiskirje 
