Ydinvoimamyönteinen Matti Huutola tukee uutta puheenjohtajaa
– Minun mielestäni sellainen arvio, että ydinvoimakanta jakaa Paavo Arhinmäen kannatusta, on karkeasti väärä, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) esittää.
– Voin vakuuttaa, että sillä ei ole oikiasthan mithän merkitystä, kaivaa Huutola tuntemuksiaan niin syvältä, että hänen lappilainen murteensa nousee esiin.
Ydinvoimakannatuksen merkitystä vasemmistoliittolaisen ammattiyhdistysväen Arhinmäen kannatukseen Huutola joutuu pohtimaan, koska Arhinmäki ilmoitti Kansan Uutisten Viikkolehdessä (3.7.) oman ydinvoimavastaisuutensa hiertävän tiettyä ay-väkeä.
Huutolan arvion mukaan Arhinmäen kokemattomuutta ay-liikkeen toiminnasta voi paremminkin pitää Arhinmäki-kritiikin syynä.
Huutola myöntää, että ydinvoimakanta on jakanut joskus vasemmistolaista ay-väkeä. Hän kuitenkin väittää, että se on historiaa.
Väitteensä tueksi Huutola esittää äskettäisten EU-vaalien vasemmistolaisen ay-väen pääehdokkaan Kyösti Suokkaan jakamattoman kannatuksen. Suokashan tunnetaan voimakkaana ydinvoiman vastustajana.
”Ydinvoimalla tuetaan
Suomen teollisuutta”
Huutola on itse selkeästi ydinvoiman kannattaja. Hänen perustelunsa ovat juuri niitä, joihin Arhinmäki ei usko.
– Henkilökohtainen kantani on selvä, että se on myönteinen ydinvoiman lisärakentamiselle. Minusta on täysin mahdoton ajatus, että voidaan toteuttaa ensinnäkään ympäristövaatimuksia ja erilaisia kansainvälisiä päästösopimuksia ellei ydinvoimaa rakenneta lisää.
Ensimmäisellä ydinvoiman lisärakentamisen perustelullaan Huutola vähentää maailman saastumista.
Toinen peruste on teollisuus- ja työllisyyspoliittinen.
– Toinen ajatus on, että ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on myös nähdä niin, että työtäkin jonkun pitää tehdä ja jostain pitää rahaakin tulla.
– Se on selvää, että asioita ei ratkaista kansalaispalkalla eikä perusturvalla, ei hyvälläkään perusturvalla. Asiat ratkaistaan sillä, että ihmisillä on säällinen työ ja siitä oikeudenmukainen palkka.
Huutola sanoo, että vahvassa teollisuudessa on jatkossakin Suomen tulevaisuus.
– Kysymys on siitä, kuka tekee niin sanotun bruttokansantuotteen, mitä sitten erilaisina palveluina ja muina käytetään.
Huutolan erimielisyys ydinvoimasta ei kuitenkaan estä hänen eikä hänen kaltaistensa ay-miesten yhteistyötä Arhinmäen kanssa.
– Ei millään tavalla!
Pätkätyöläisten
eteen lisätöitä
Huutola sanoo, ettei pätkätyöläisten asiaa ole koskaan unohdettu ammattiyhdistysliikkeessä, ei SAK:ssakaan. Hän kuitenkin myöntää, että lisätöitä pätkätyöläisten eteen on tehtävä – varsinkin kun SAK:n heitä tukeva politiikka ei ole oikein mennyt perille.
Hän pitää SAK:n tuoreen puheenjohtajan Lauri Lylyn (sdp) kutsua pätkätyöläisille ja muille tulla keskustelemaan siitä, mitä niin sanottujen epätyypillisissä työsuhteissa olevien työsuhdeturvaa pitäisi parantaa.
Pätkätyöläisiä koskevassa asiassa Huutola ei näe ristiriitaa oman ay-väkeä edustavan ja Arhinmäen arvion välillä. Molemmat ovat siis sitä mieltä, että pelkkä lainsäädäntö ei riitä pätkätyöläisten aseman parantamiseen vaan tarvitaan myös ay-liikkeen toimia.
Huutolan mielestä pätkätyöläisten tai prekariaattien aseman parantamiseksi tarvitaan vahvaa sopimuspohjaa.
Huutola vakuuttaa silti, että ay-liikkeen tähänastisiakaan saavutuksia pätkätyöläisten etujen ajamisessa ei pidä vähätellä. Hän sanoo, että esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM:in lähes kaikki sopimustulkinnat lähtevän siitä, että työsuhteet ovat lyhyitä, väliaikaisia, määräaikaisia tai osa-aikaisia.
– Ja Rakennusliiton sopimus on kautta historian sisältänyt vain ja ainoastaan pätkätyön filosofian.
Sekaannuksia
määrittelyissä
Huutola kysyy hieman poleemisesti, mikä on lopulta se prekariaatti – jolla termillä varsinkin nuoriso usein puhuu pätkätyöläisistä.
– Tässä on vähän niin kuin semmoinen tahaton ymmärrysero, että puhumme opintonsa väliaikaisilla töillä ja vuokratyöllä ja semmoisilla rahoittavista työntekijöistä ja sitten taas toisaalta pysyvästi osa-aikaisia tai pätkätöitä tekevistä ihmisistä.
Huutolan mukaan monissa ongelmakysymyksissä nämä kaksi ryhmää olisi viisasta erottaa toisistaan – vaikka monet ongelmat ovat yhteisiä.
Huutola sanoo, että SAK puolustaa molempien ryhmien etuja.
Hän arvioi, että pätkätyöläisten etujen ajamisessa SAK on kaikkiaan mainettaan parempi.
– On syntynyt käsitys, että olemme vain tämmöisen hyvin toimeentulevan ja hyvää keskimääräistä palkkaa saavan SAK:laisen palkansaajan puolella. Se väite on meidän mielestämme karkeasti väärä ja virheellinen.
uutiskirje 
