Talouskriisissä YK unohtuu
Pahimmillaan rikkaiden maiden välinpitämättömyys kehitysmaita kohtaan voi johtaa monien ongelmien kärjistymiseen. Kepa ry:n kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen varoittaa, että niiden siivoaminen on vaikeaa.
– Jos kehitysmaita ei auteta, niin kaikki joutuvat kärsimään. Kehitysmaissa talouskriisi tulee lisäämään ainakin nälänhätää ja turvallisuusongelmia. Myös siirtolaisia tulee enemmän länsimaihin.
Syitä rikkaiden maiden haluttomuuteen tehokkaammasta kansainvälisestä yhteistyöstä on muitakin kuin talouskriisi. Yhdellä syyllä on pitkät juuret.
– Teollisuusmaat haluavat pitää kiinni siitä valta-asemasta, joka muodostui toisen maailmansodan jälkeen.
Toinen selkeä syy on, että YK mielletään heikoksi järjestöksi. Yksi esimerkki tästä oli kesäkuun lopulla New Yorkissa järjestetty YK:n talouskriisikokous, jonne useat teollisuusmaat eivät olleet vaivautuneet edes lähettämään ykköskokoonpanoaan.
– YK:tä moititaan tehottomuudesta, mutta kun katsoo G20- ja G8-maiden ansioluetteloa, niin ei se kovin vakuuttava ole. Ei siellä ole pystytty juurikaan vaikuttamaan esimerkiksi kehitysyhteistyöhön tai ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvissä asioissa.
Nyt Italiassa ovat paikalla vain rikkaat. YK:n kesäkuisessa kokouksessa myös köyhiä kehitysmaita olisi ollut edustettuina.
Vaikutusvalta heikkenemässä?
Eräs YK -kokouksessa käsiteltävä asia oli verokomitea, joka auttaisi veronkierron torjuntaa. Samassa kokouksessa väläytettiin ideaa globaalista talousneuvostosta, joka olisi mahdollisimman selkeä ja läpinäkyvä. Nämä ideat eivät saaneet rikkaiden maiden kannatusta.
– YK-kokouksessa ei osallistusmistaso ollut korkea. Rikkaat maat eivät halunneet talousasioita käsiteltävän tässä kokouksessa.
G8 on siis niille mieluisampi vaihtoehto, kun taas YK:n päätösvalta on täysin sivuutettu. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mielestä juuri nyt pitäisi painottaa enemmän globaaliin yhteistyöhön, kun maailmaa koettelee useampi kriisi yhtä aikaa. Samaa mieltä on myös Ylönen.
– Varmaa on, että kun kriisi on globaali, niin kaikkien maiden tulisi pystyä vaikuttamaan. Tässä tilanteessa voi kysyä, että mikä oikeutus kahdeksalla teollisuusmaalla on päättää koko maailmaa koskevista asioista.
Hän tosin näkee G20- ja
G8-maiden päätäntävallan heikentyvän tulevaisuudessa.
– Nyt on jo tosin nähtävissä, että globaaleja asioita ei pystytä ratkaisemaan kahdeksan suurimman kesken. Esimerkiksi ilman Kiinaa ei pystytä nykyisin päättämään mistään koko maailmaa koskevasta.
Kriisi vaikuttaa
eniten lapsiin
Kehitysmaiden auttamisen muruset eivät saavuta kaikkein köyhimpiä maita. Tästä Pelastakaa Lapset -järjestö on ilmaissut huolensa.
– Avunantajat panostavat nyt vakaisiin kehitysmaihin. Muut jäävät paitsioon ja ottavat jopa takapakkia. Näitä maita on noin parisenkymmentä, mukana Somalia, Sudan ja Kongo. Näissä maissa tilanne on ollut huono jo vuosikymmeniä, sanoo Pelastakaa Lapset -järjestön tiedottaja Max Holm.
– Vielä vuoden 2005 G8-maiden kokouksessa kehitysmaiden kysymykset olivat vahvasti esillä, mutta nyt talous on etusijalla, hän jatkaa.
Pahimmillaan tämä tilanne voi johtaa siihen, että tietyt kysymykset jäävät käsittelemättä, kun rikkaat maat kääntyvät sisäänpäin ja vähentävät avustuksiaan. Pahiten tästä tilanteesta kärsivät kehitysmaiden kaikista heikoimmat eli lapset. Holm muistuttaa, että tavoite on edelleen avustuksen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Nähtäväksi jää, haluavatko rikkaat maat sitoutua lunastamaan lupauksiaan. Esimerkiksi kokouksen järjestäjämaa Italia ilmoitti leikkaavansa ensi vuoden kehitysapuaan kymmenellä prosentilla.
Aiemmin Italia puolitti oman kehitysapunsa määrän. Kehitysavun leikkaukset kasvattavat entisestään köyhyyden kierrettä.
uutiskirje 
