Verraton priki tulee Turkuun
– Silloin ei täällä ollut enää tällaisia kaksimastoisia prikejä, sanoo hieman haikeasti Tobias Österberg.
– Gladan kuului kuninkaalliseen laivastoon. Se oli laivaston rahtilaiva. Syy, että se otettiin esikuvaksi, oli että sillä oli kauniit muodot ja siitä oli säilynyt tarkat piirustukset.
Ruotsalaisten ylpeys Tre Kronor af Stockholm makaa vaatimattomasti, ulkona kolmantena aluksena rannasta. Se jää helposti huomaamatta Gdynian sataman suurten purjelaivojen tapahtumasta ja sen väen tungoksesta.
Mutta lähtö. Majesteellisesti ulos. Ja purjeet ylös ulompana.
Prinsessa Victorian suojeluksessa purjehtiva alus lähtee melkein varkain. Ei turhia hii-ohoita.
Illan ilotulituksen ja helteen ihmiskaaoksen jälkeen laiva tuntee varmasti vapautuneensa. Pietari on seuraava etappi. Sitten Turkuun ja Liettuan Klaipedaan. Tall Ships´ Races rantautuu Turkuun 23. heinäkuuta.
Gladanin kaltaisilla aluksilla kymmeniä tuhansia ruotsalaisia lähti siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin.
Kaksimastoinen raakapurjealus oli helposti hallittavissa oleva alustyyppi.
Nordenskiöldin
jalanjäljillä
Itse asiassa Österbergin mukaan Tre Kronorin ja samalla Gladanin esikuvana toimi Adolf Erik Nordendskiöldin alus Vega.
– Vega oli vahva ja luotettava alus, Österberg kertoo.
Helsinkiläissyntyinen Nordenskiöld oli ensimmäinen Koillisväylän kautta Jäämereltä Tyynellemerelle purjehtinut tutkimusmatkailoja. Vega makasi pitkään jäissä ilman, että se olisi tuhoutunut.
Tre Kronorin rakentamisen alkuunpanijoita oli joukko merenkulun entusiasteja ja myös jazzmuusikko Bunta Holm.
Myös Österbergilla on unelma. Tukholmassa makaa 22 tonnia painava ”rautaklimppi”, kuten hän sanoo. Se on pudonnut Grönlantiin, ja pitäisi palauttaa.
– Kyllä se mahtuu tänne, Österberg näyttää kajuuttaan päin.
Ehkä täytyy hieman suurentaa aukkoa.
Jostakin taivaalta tullut meteoriitti pitää kuitenkin palauttaa. Grönlanti itsenäistyy kohta Tanskasta, toivoo Vaasasta kotoisin oleva Österberg.
Hieno
sisääntulo
Jo Leip G. Stören myhäilee. Sörlund-purjelaivan kannelle paistelee enemmän kuin kirpeästi.
Meriaurinko on vetänyt kasvot punaisiksi.
– Olen tulossa toista kertaa Turkuun. Se oli silloin hieno sisääntulo.
Norjalaisaluksen miehistöstä alle puolet on norjalaisia. Englantilaisia, hollantilaisia ja ruotsalaisia mahtuu joukkoon.
Bulgarian Varnasta Kaliakva-aluksella kipparoiva Toma M. Tomov on kiirehtivä. Pitää irrottaa köydet.
Mustallamerellä ja Välimerellä säät suosivat.
Espanjan puolella puhalsi kuutta beaufordia.
Pienemmän purjealuksen perämies Michel Worotynski pistää hieman paremmaksi: 7-9 beufordia samoilla vesillä.
– Biskajanlahdella ei tuullut yhtään. Parempi, että on tuulta. Olemmehan purjehtimassa.
Aluksen miehistö tulee Puolasta, mutta kotisatama on Venetsia.
– Ei ole niin paljon paperitöitä, kun ollaan Italian lipun alla, selvittää kapteeni Vartolomiej Gajewskij.
– Viikko sitten lähdettiin Hesasta, kertoo Riikka Lappinen Valborg alukselta.
Nuori nainen sanoo olevansa liikkeellä purjehduksen vuoksi. Itämeren suuret sinilevälautat pistivät kuitenkin miettimään. Niitä oli niin paljon
– Järjettömät sinilevälautat, Lappinen noituu.
Lappinen ei kuitenkaan jaksa pitää päällimmäisenä Itämeren ongelmaa.
Purjehtiminen on tärkeämpää.
uutiskirje 
