Raimo Väyrynen arvioi Venäjän ja Georgian olevan umpikujassa
Ulkopoliittisen instituutin UPI:n johtaja Raimo Väyrynen arvioi, että Venäjän ja Georgian suhteet ovat umpikujassa.
– Uusi sota ei ole mahdoton.
Väyrynen sanoo, että Venäjä on täysin linnoittautunut sen ajatuksen taakse, että Georgiasta irrottautuneet Abhasia ja Etelä-Ossetia pitää tunnustaa. Venäjä on nämä alueet tunnustanut ja ottanut huolehtiakseen niiden turvallisuudesta.
– Georgian hallinnon palaaminen alueille, jotka ovat kansainvälisoikeudellisesti kuitenkin edelleen osa Georgiaa, on mahdoton ajatus ilman sotaa.
Sotaharjoitukset
ovat uhittelua
Väyrynen pitää Kaukasian alueen jännitystä kohottavina äskeisiä Venäjän sotaharjoituksia, jotka ulottuivat myös näille kiistanalaisille alueille.
Hieman aiemmin pidetyt Naton ja sen rauhankumppaneiden sotaharjoitukset Georgiassa ärsyttivät Venäjää. Omien sotaharjoitustensa yhdeksi tehtäväksi Venäjä ilmoitti viimesyksyisen Venäjä–Georgia-sodan kokemusten testaamisen.
– Kyllähän tämmöiset isot sotaharjoitukset ovat voimannäyttöä.
Väyrynen sanoo, että tässä tapauksessa yhdyssanan ”sotaharjoitus” paino on sanaparin ensimmäisellä osalla.
Venäjä ei hyväksy Väyrysen mukaan Georgian eikä Ukrainan Nato-jäsenyyttä, ei edes niiden jäsenyyden valmisteluohjelmaa. Siksi Nato-harjoitukset Georgiassa saivat Venäjän johdon näkemään punaista.
– Toinen tärkeä seikka on, että Venäjä ei luovuta Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisen aseman tunnustamisesta. Jos Georgia haluaa haastaa Venäjän, niin reaktio tulee olemaan kova. Kyllä Venäjänkin politiikka on yksisilmäistä tässä asiassa.
Umpikujasta hankala
päästä ulos
– Se on umpikuja.
Väyrynen sanoo, että vuosien aikana pahentuneesta Georgian ja Venäjän suhteen umpikujasta on hankala päästä ulos.
– On vaikea nähdä, että mitään neuvottelutilannetta olisi saatavissa aikaan.
– En toisaalta kuitenkaan jaksa uskoa, että Venäjä lähtee syyhyttä saunaan eli että se lähtisi hyökkäämään Georgiaan ellei sitten Georgian ja sen presidentin Mihail Saakasvilin puolelta anneta jonkinlaista sodan syytä. Siinä mielessä sota ei ole väistämätön. Mutta kyllä se on liipasinherkkä tilanne.
Väyrynen arvioi, että valtioiden välistä huonoa suhdetta pahentaa vielä huonot henkilökemiat.
– Varsinkaan Venäjän Vladimir Putin ei siedä alkuunkaan Saakasviliä. Ja se on varmaan molemmin puolista.
Impulsiiviseksi arvioimaansa Saakasviliä Väyrynen ei pidä vahvasti vallan kahvassa olevana poliitikkona, josta olisi maataan yhdistäväksi kansalliseksi johtajaksi.
– Jos hän kuitenkin on ollenkaan rationaalinen poliitikko, niin ei hän lähde toista kertaa riskiä ottamaan, siis provosoimalla Venäjää.
– Jos hän provosoi, niin Venäjä iskee välittömästi.
Venäjä hakee
USA:n hyväksyntää
Venäjän toimia Kaukasiassa saattaa hillitä, että se hakee hyväksyntää presidentti Barak Obaman johtamilta Yhdysvalloilta.
Väyrynen kommentoi Obaman äskettäistä Venäjän-vierailua varsinaisten tulosten osalta laihaksi.
– Nyt yritettiin löytää yhteisymmärrys siitä, missä pisteessä ollaan ja jonkinlainen yhteinen käsitys siitä, mihin ollaan matkalla.
Tavoiteltavien tulosten osalta Väyrynen pitää tärkeimpänä tänä vuonna päättyvän strategisia ydinaseita rajoittavan sopimuksen uusimista.
– Sitä varmasti molemmat osapuolet ihan vakavasti tavoittelevat.
Väyrynen toteaa, että kaikkiaan Venäjä ei kykene supervallaksi Yhdysvaltain rinnalle, mutta hyväksyntää jonkinlaiseksi suurvallaksi ja sen mukaiseksi keskustelukumppaniksi se Yhdysvalloilta hakee.
Vaikka nyt on paljon puhuttu Tshekkiin ja Puolaan sijoitettavasta ohjuspuolustusjärjestelmästä, Väyrynen ei pidä sitä Yhdysvaltain ja Venäjän suhteissa oleellisena. Pikemminkin se liittyy Naton laajentumisen vastustamiseen ja siihen, ettei yhdysvaltalaisia ohjuksia tuotaisi entisiin Varsovan liiton maihin.
– Se on vain sivujuonne tässä isommassa pelissä. Ei venäläisetkään usko, että ne kymmenen ohjusta siellä Puolassa olisivat heidän strategista kapasiteettiaan jotenkin uhkaamassa.
Venäjältä puuttuu
EU-politiikka
Väyrynen sanoo, etteivät Venäjän paranevat suhteet Yhdysvaltoihin näy paljon sen suhteissa Euroopan unioniin.
– Venäjällä ei ole EU-politiikkaa, eikä EU:lla ole Venäjä-politiikkaa. Kumppanuussopimus pitäisi saada aikaan, mutta ei ole mitään merkkejä siitä, että siinä oltaisiin lähdetty oikeastaan etenemään.
Venäjän johto ajattelee Väyrysen mukaan valtiokeskeisesti eikä epäyhtenäisellä EU:lla ole silloin paljon merkitystä neuvottelukumppanina.
– Venäjä pyrkii hajottamaan EU-rintamaa energiapolitiikallaan koko ajan. Eikä EU:n keskeisillä jäsenmailla ole yhteistä Venäjä-politiikkaa. Italia tekee ihan mitä se lystää ja Saksalla on omat erityisintressinsä.
Väyrynen pitää koko EU:n Venäjä-suhdetta laadullisesti hyvin erilaisena kuin Venäjä–USA-suhdetta.
– EU on sirpaleinen ja fragmentoitunut. Ei ole mahdollisuutta luoda koherenttia EU–Venäjä-suhdetta ennen kuin EU itse löytää oman tiiviimmän ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa.
uutiskirje 
