Indonesian Susilo jatkaa maailman suurimman muslimimaan johdossa
Armeijauran kautta politiikkaan nousseen Susilo Bambang Yudhoyonon ensimmäisen presidenttikauden aikana Indonesia on vakiinnuttanut paikkansa G-20 maiden ryhmässä, noussut Asean-maiden johtavaksi valtioksi, saanut aikaan rauhansopimuksen Acehin kapinallisten kanssa, estänyt islamististen ryhmien nousun ja pitänyt kansainvälisestä talouskriisistä huolimatta makrotalouttaan kuvaavat luvut positiivisina.
On arvattavissa, että monet indonesialaiset – joista yli puolella on takanaan vain opetustasoltaan heikon peruskoulun oppimäärä – äänestivät Yudhoyonon toiselle kaudelle nimenomaan yhteiskunnallisen vakauden ja rauhan toivossa.
Maailman suurinta muslimimaata kohtaavat haasteet ovat kuitenkin niin suuret, ettei Yudhoyono voi odottaa leppoisaa jälkimmäistä kautta presidenttinä.
Lupauksia köyhille
jälleen kerran
Vaalin näkyviksi teemoiksi nousivat talous ja köyhyys. Kaikki kolme ehdokasta vannoivat valtiointerventionistisemman politiikan nimiin.
Susilo eli ”SBY” on ulkomaisten investointien houkuttelun ohella luvannut enemmän tukea maaseutuelinkeinoille, pienyritteliäisyydelle ja myös suoria sosiaalisia tukia köyhille.
Tällainen politiikka edellyttää kriittisempää suhtautumista maailmanpankkiin, joka ohjeissaan Indonesialle on tähän asti vaatinut talouteen avoimuutta ja valtiosubventioiden vähentämistä.
Vaalikampanjassa myös Yudhoyono lupasi suojata enemmän kotimaista tuotantoa, joka edelleen perustuu valtaosin teollisuuden alhaiseen jalostusasteeseen, maatalouteen ja palveluihin.
Ihmisoikeusrikokset
yhä selvittämättä
Aika on nyt Yudhoyonon puolella, sillä avoin uuliberalistinen politiikka on länsimaista alkaneen talouskriisin myötä huonossa huudossa.
Rannikkovaltiona Indonesia on erityisen haavoittuva merenpintaa nostavalle ilmastonmuutokselle.
Metsät häviävät saarivaltiossa kovinta vauhtia maailmassa ja kasvihuonepäästöjen listalla Indonesia pitää kolmatta sijaa heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Vaikka Yudhoyono on onnistunut huomattavasti kitkemään laittomia hakkuita, luo Indonesian nykymuotoinen talouskasvu suuria paineita erityisesti läntisellä Papualla, jossa suurin osa metsistä on vielä neitseellisessä tilassa.
Viime vuosiin asti sieltä on löydetty jopa uusia eläin- ja kasvilajeja. Papualta löytyy myös kultaa, hopeaa ja kuparia, joiden hyödyntämisessä kaivosyhtiö Freeport on jo saanut maailmalla kielteistä mainetta.
Lisäjännitteitä pääkaupunki Jakartan ja Papuan välille luo se, että Indonesiaan vuonna 1969 väkipakolla liitetty maakunta tavoittelee Acehin tapaista itsehallintoa.
Tuolloin papualaiset saisivat suuremmassa määrin itse päättää myös luonnonvarojen käytöstä.
Kukaan ehdokkaista ei luvannut selväsanaisesti selvittää vuoteen 1999 jatkuneen diktatuurikauden aikaisia ihmisoikeusrikoksia.
Vapauden alueen kasvaessa yhä useammat kansalaiset tätä kuitenkin vaativat.
Kenraali Suharton yli 30 vuotta kestäneellä valtakaudella tapettiin yli miljoona indonesialaista ja edelleen on selvittämättä kansainvälisesti tunnetun ihmisoikeusaktiivin Munirin murha. Hänet myrkytettiin valtiojohtoisen Garudan lennolla vuonna 2004.
Islamistisempaa valtiota vaativien ääni ei näissä vaaleissa tehonnut.
Näin ollen vaalitulos tekee jatkossa helpommaksi sekä naisten oikeuksien parantamisen että kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tähtäävien pyrkimysten torjumisen.
Tämäkin vaatii presidentin johtamalta uudelta hallitukselta poliittista tahtoa.
lehti 