Useita ydinvoimalahankkeita EU:n rajoilla
Venäjä aikoo rakentaa ydinvoimaloita pitkin yhteistä rajaansa EU:n kanssa. Maan hallitus on valinnut voimaloille jo kolme paikkaa, joista kaikki sijaitsevat lähellä Niemen-jokea, noin sadan kilometrin päässä Puolan rajasta. Lisäksi Venäjä aikoo käynnistää kymmenen voimalaa Petarin ympäristössä ja kaksi Kaliningradin alueella.
Puolassa venäläisten suunnitelmat koetaan uhaksi alueen ympäristölle. Asiantuntijoiden mukaan onnettomuuden tapahtuessa saastuvat pohjavesi, Niemen-joki ja Itämeri.
Puolalla ja sen naapurimailla on perusteita pelätä onnettomuuksia Venäjän ydinvoimaloissa.
Tšernobylin onnettomuus on vielä hyvässä muistissa eikä Venäjä ole suuresti kehittänyt ydinteknologiansa valvontaa.
Voimalainvestoinneista vastuullinen Rosatom ei kerro voimaloiden rakentamisen yksityiskohtia, mutta vakuuttaa, että se käyttää turvallisia reaktoreita.
Ihmiset eivät tähän usko, mutta alistuvat vaaraan, koska eivät muutakaan voi. Talouskriisistä kärsivä Venäjä ei ole uskottava vakuuttaessaan, ettei se säästele varmistaessaan voimaloiden turvallisuuden.
Venäjän uusi
ulkopoliiittinen ase
Energia on keskeisessä asemassa Venäjän ulkopolitiikassa. Uusien ydinvoimaloiden rakentaminen vahvistaa edelleen energian asemaa.
On todennäköistä, että Venäjä yrittää vakuuttaa EU:n siitä, ettei Liettuan kannata rakentaa Ignalinan toista ydinvoimalaa ja että unionin maiden kannattaa ostaa sähkönsä Venäjältä.
Venäjä pitää kiirettä omien voimaloidensa rakentamisessa, koska liettualaiset arvioivat, että Ignalinan uusi voimala valmistuu vuonna 2015.
Venäjä aloittaa uusien voimaloidensa rakentamisen ensi vuonna. Niemenin rannalle nousee kaksi voimalaa, joihin tulee 1200 megawatin reaktorit. Ensimmäisestä voimalasta sähkön on määrä alkaa virrata vuonna 2016.
Venäläisen ympäristöjärjestön Ekozaszczitan asiantuntijan Andrei Ozarowskin mukaan lähelle Puolan rajaa valittu voimalan paikka rikkoo Venäjän jopa melko sallivaa lainsäädäntöä. Lähistöllä kulkee kaasuputki, joka saattaa tuhoutua voimalaonnettomuuden tapahtuessa, yläpuolella taas on kansanvälinen lentoreitti.
Venäjän lainsäädäntö vaatii, että ydinvoimala, joka on rakennettu lentoreitille, on suojeltava onnettomuuksilta, jos lentokone törmää reaktoriin. Reaktori kestäisi pienen lentokoneen painon, mutta ei esimerkiksi Boeing 747:n rysäystä voimalarakennukseen.
EU:ssa tiukat
vaatimukset
Euroopan parlamentin ympäristönsuojelukomission varapuheenjohtaja Boguslaw Sonik on sitä mieltä, että Euroopan unionin on estettävä Venäjän uusien voimaloiden rakentaminen. Hänen mukaansa 40 europarlamentin jäsentä riittää vaatimaan EU:ta selvittämään Venäjän ydinteknologian tila.
Euroopan unioni on vaatimuksissaan hyvin tiukka. Siksi Bulgarian ja Liettuan oli liityttyään Euroopan unioniin suljettava ydinvoimalansa.
Venäjä ja Euroopan unioni ovat solmimassa yhteistyösopimusta. Sen hyväksyminen edellyttää, että kaikista kiistanalaisistakin asioista on sovittava yhteisesti, myös ydinvoimaloiden turvallisuuden valvonnasta. Tätä tilannetta EU:n jäsenmaiden pitäisi nyt Sonikin mukaan käyttää hyväksi ja lopettaa Venäjän suvaitseminen.
Venäjä alkaa varmasti tarjota rakenteilla olevien uusien voimaloidensa sähköä EU:lle. Se luultavasti yrittää vakuuttaa EU:n siitä, että kannattaa ostaa venäläistä ydinvoimaa ja jättää Igalinan toinen voimala rakentamatta.
Ilmeisesti juuri siksi Venäjä pitääkin kiirettä.
Puolalla oma
ydinhanke
Jos EU:ssa kuitenkin tullaan siihen tulokseen, että Venäjän voimalat eivät täytä unionin vaatimuksia, maan on uudistettava ydinvoimateknologiaansa. Tämä vie runsaasti aikaa ja Euroopassa saatetaan valita jokin vaihtoehto ydinvoimalle.
Sonik sanoo, että kolmen vuoden aikana, jolloin Venäjä kiristi kaasu- ja öljyhanojaan Euroopan unionissa, on alettu ottaa Euroopan energiaturvallisuus vakavasti ja että energian tuotannossa on tapahtunut paljon. Esimerkiksi saksalaiset haluavat rahoittaa Saharassa suuren aurinkovoimalahankkeen. Toteutuessaan se tuottaa sähköä turvallisemmin kuin ydinvoimalat.
Puolan vuodeksi 2020 suunniteltu ensimmäinen ydinvoimala tuottaa vain noin neljä prosenttia maan energian tarpeesta. Vuoteen 2020 mennessä Euroopan unionin on määrä tuottaa 20 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energianlähteillä. Saksa on päättänyt sulkea ydinvoimalansa. Venäjä taas tuskin on autoritaarisuudessaan kovin houkutteleva ydinvoiman markkinoija.
uutiskirje 