Avoimen kirjeen julkisti varsovalainen Gazeta Wyborcza verkkoliitteessään jo viime viikolla. Lehden Washingtonin-kirjeenvaihtaja päivitteli, että tällaista kirjettä ei vielä ole nähty vuoden 1989 kumousten jälkeen.
Läntinen valtamedia vähättelee itäisten ex-presidenttien, ex-pääministereiden ja diplomaattien vetoomusta, vaikka allekirjoittajiin yhtyi myös Puolan istuva presidentti Lech Kaczynski tai äskeiset EU-isännät, Tšekin tosiasiallinen EU-johtaja Alexandr Vondra tai pääministeriksi pyrkivä entinen ulkoministeri Karel Schwarzenberg.
Vanhoista parroista tunnetuimpia ovat Puolan Lech Walesa tai Tšekin Vaclav Havel. Itä-Euroopan konkareiden yhtenäinen rintama ulottuu Tallinnasta Sofiaan. Nuorimmsta päästä on mukana monen itävaltion tutkimuslaitosten tai amerikkalaisrahoitteisten think-tankien vetäjiä.
Moniliuskaisen kirjeen voi tiivistää yhteen lauseeseen: 22 entistä johtajaa vetoaa, ettei Barack Obama unohtaisi itäisen Keski-Euroopan aluetta, kun Yhdysvallat arvioi uusiksi politiikkansa painopisteitä maailmalla.
Kirjeen sävy tiukentuu, kun itäeurooppalaiset kylman sodan sankarit varoittavat Venäjästä. USA:n ja Venäjän suhteiden ”reset”, uudelleen käynnistys, on hyväksi, mutta myönnytyksissä on pysyttävä kovana.
Allekirjoittaneet näkevät Venäjän muuttuneen ”revisionistiseksi”, pyrkivän mahtiasemiensa uudistamiseen.
Ystävät
vaativat
Kirjeen loppuosa muuttuu jo kuuden kohdan vaatimusluetteloksi.
Kun allekirjoittajat alussa kehuvat itseään Yhdysvaltain uskollisimmiksi ystäviksi ja tukijoiksi, lopun sanamudoista voi päätellä ystävyyden ja Amerikan suosion rapistuvan, jos Itä-Euroopan ehtoja ei täytetä.
Allekirjoittajat vaativat amerikkalaisia uudistamaan turvallisuustakuunsa Euroopalle. Kirjeen kriitikot päättelevät koko vetoomushankkeen suuntaavan Eurooppaa takaisin kylmän sodan asemiin.
Myös Naton pitäisi syntyä uudelleen ja ryhdistäytyä – sitä ei enää koeta sellaiseksi reaaliseksi voimaksi kuin kymmenisen vuotta sitten.
Tärkeimmäksi yksityiskohdaksi nousee Yhdysvaltain ohjuskilven Tšekin- ja Puolan-tukikohtien rakentaminen. Allekirjoittajat tekevät uusista tukikohdista arvovaltakysymyksen ja symbolin. Joko Yhdysvallat rakentaa ne – kohdemaiden yleisen mielipiteen vastustuksesta huolimatta – tai Amerikka menettää kasvot allekirjoittaneiden silmissä.
Yhdysvaltain odotetaan myös lisäävän paineita EU.ta kohtaan turvallisuuskysymyksissä ja takaamaan etenkin energiaturvallisuuden.
Kylmän sodan äidinmaito
Kirjettä kommentoivat kriittiset äänet näkevät taustalla allekirjoittajien hämmingin.
Kokeneina poliitikkoina heidän olettaisi käsittävän, millaisessa tilassa Yhdysvaltain talous on näinä aikoina ja millaisten poliittisten ja moraalisten ongelmien kanssa Obaman uusi hallinto kamppailee siivotessaan George W. Bushin ja Dick Cheneyn uuskonservatiivien jälkeensä jättämiä sotkuja.
Kun maailmanpolitiikan globaalit voimasuhteet jakautuvat uusiksi, itäisen Keski-Euroopan painoarvo ymmärrettävästi on muuttunut.
– On surullista katsella kylmän sodan äidinmaidossa kasvatettujen konkareiden kasvoja, kun he nyt hinnalla millä hyvänsä haluavat palauttaa sen takaisin, kirjoittaa kriittisen prahalaisen Free Press -verkkolehden päätoimittaja Tereza Spencerova.
Kirjeen allekirjoittajien valttikortiksi jää Venäjän uhka. He näkevät itäisen Keski-Euroopan olevan uudelleen poliittisessa tienhaarassa.
– Ukkosmyrskyn pilvet nousevat, itä-älyköt maalailevat.
Keski-Euroopassa Venäjä käyttäisi avoimia ja peitettyjä taloudellisen sodankäynnin menetelmiä kuten energiatoimitusten katkomista tai poliittisesti motivoituja sijoituksia, lahjontaa tai mediamanipulaatiota.
Allekirjoittajia pelottaa ennen kaikkea näkymä Keski-Euroopan muuttumisesta puolueettomaan suuntaan. Tällaista ”realismia” on kavahdettava. Euroopan on säilyttävä amerikkalaismielisenä.
Siksi on uudelleen investoitava uuteen, tiukan transatlanttisen suhteen ohjelmaan seuraaviksi 20 vuodeksi.
Kapuloita
rattaisiin
Tšekissä itä-älykköjen avoin kirje on kiistelyssä lyhentynyt uudeksi Kutsukirjeeksi tai kutsukirjeeksi n:o 2. Nimitys piruilee muistolle, kun Prahan Praga-tehtaiden 99 työläistä kääntyi neuvostotyöläisten puoleen vuoden 1968 Prahan kevään pyörteissä pyytääkseen ”veljellistä apua”.
Nyt – mahdollisesti amerikkalaismielisten prahalais-älyköiden aloitteesta – koko itäisen Keski-Euroopan älymystön yksi osa anoo apua Yhdysvaltain ”hyvä veli” -piireiltä.
Eräiden arvioiden mukaan valituskirjeen tehtävä on raadollisempi. Washingtonissa kongressin republikaanit ja demokraattien haukat epäilemättä käyttävät kirjettä hyväkseen hyökätessään presidentti Obaman hallinnon uusia aloitteita vastaan.
”Avoin kirje Obaman hallinnolle” (An Open Letter to the Obama Administration from Central and Eastern Europe) ja allekirjoittajien luettelo löytyy alkuperäisenä englanninkielisenä Gazeta Wyborczan osoitteesta
http://wyborcza.pl/1,75477,6825987,An_Open_Letter_to_the_Obama_Administration_from_Central.html
uutiskirje 
