Helsingin hovioikeus päätti hiljattain, että krapulassa töihin tulleelle siviilipalvelusmiehelle oikeudenmukainen rangaistus on 50 päivää vankeutta.
Mies teki niinkin vaarallista työtä kuin keittiöhommia Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa.
Harvassa tilanteessa on Suomessa yhtä helppo joutua vankilaan kuin siviilipalveluksessa, ainakaan periaatteen tasolla.
Siviilipalveluslaki nimittäin määrää sivarin suorittamaan tunnollisesti hänelle määrätyt palvelustehtävät. Jos palvelusvelvollinen olennaisesti laiminlyö tämän velvollisuuden, hänet on lain mukaan tuomittava vankeuteen ajaksi, joka vastaa korkeintaan puolta jäljellä olevasta palvelusajasta.
Kovin usein vankeusrangaistuksia ei ole jaettu, sillä siviilipalveluskeskuksella on palveluspaikan pyynnöstä mahdollisuus käyttää myös kevyempiä kurinpitokeinoja: varoitusta, ylitöitä ja päivärahan tai lomien epäämistä.
On kuitenkin käsittämätöntä, että on yleensä mahdollista tuomita sivareita kevein perustein vankilaan. Hovioikeuden vankilaan passittama sivari oli ennen krapulaansa syyllistynyt sellaisiin hirveyksiin kuin myöhästyminen, humala, luvaton poissaolo, määräysten tottelematta jättäminen ja – uskaltaako tätä ääneen sanoakaan – tupakointi.
Kun itse palvelin sivarini seitsemän vuotta sitten, varsinkin Lapinjärvellä suoritettu pakollinen peruskoulutuskausi tuntui melko järjettömältä.
Toki monet viiden viikon aikana kuulemistani yläasteen yhteiskuntaopin tunneista olivat mielenkiintoisia, mutta tarpeelliseksi pystyin mieltämään ainoastaan ensiapukurssin.
Tuntui kuin koko maan sivarit olisi kerätty Lapinjärvelle vain siksi, että eihän meitä nyt sentään voinut niin helpolla päästää, että palveluksen olisi voinut suorittaa kokonaan kotikunnassa.
Koulutusjakso ilmeisesti muuttui parempaan suuntaan puolitoista vuotta sitten säädetyn uuden siviilipalveluslain myötä, mutta edelleen sivarit suljetaan kunnon väen ja yleisen oikeusjärjestelmän ulkopuolelle.
Eihän niistä koskaan tiedä, jos vaikka hautovat vallankumousta.
uutiskirje 
