Osallisuuskeskus Avara muutti uusiin tiloihin
Nuorten omaa toimintakeskusta on yritetty saada Helsinkiin jo pidemmän aikaa. Odotus on ohi, sillä Sörnäisissä avataan syksyllä kansainvälisen tason toimintakeskus Happi.
Tilaa on 3 500 neliötä ja kerroksia neljä. Keskukseen muuttaa Malmilta myös nuorten osallisuuskeskus Avara.
Näkee, että siirtyminen uusiin tiloihin on toden teolla alkanut vasta tällä viikolla. Tietokoneet on asennettu, mutta tavaraa makaa vielä laatikoissa lattialla. Huonekaluja pitäisi kuulemma tulla vielä lisää ja seinät maalataan uusiksi. Siitä pidetään huolta, että Avaran tiloista tulee juuri sellaiset kuin nuoret itse haluavat.
– Nuoret ilmoittivat heti, etteivät he sitten halua samanlaista sisustusta kuin koulussa, sanoo Nuorten Ääni -toimituksen tuottaja Ismo Kiesiläinen esitellessään juuri maalattua kokoushuonetta.
Avaran perusidea pitää: nuoret ovat komennossa.
Nuorten Ääni -toimituksen toimittaja Elisa Miinin kertoo, että nuoret saavat vaikuttaa jopa siihen kuka otetaan töihin.
– Kun minä tulin taloon kaksi vuotta sitten, niin työhaastattelun tekivät viisi yläasteikäistä nuorta.
Nuoret valitsevat työntekijät itse? Kyllä.
Mutta mistä todella on kyse? Kuinka Avara ajaa nuorten asioita, ja millaiset nuoret Avaran toiminnassa ovat mukana?
Kolme erilaista hanketta
Avara on Helsingin kaupungin ja Kalliolan nuorten yhteinen kokonaisuus, jonka toimintaan kuuluu kolme hyvin erilaista osa-aluetta.
Nuorten Ääni -toimituksessa nuoret pääsevät tekemään juttuja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Yleisradiolle.
Skarppi-päihdevalistuksessa nuoria valistetaan alkoholin haitoista keskustelemalla, ei saarnaamalla.
– Koulutan tukioppilaita päihdevalistajiksi. Viime keväänä koulutin 70 nuorta ja tavoitimme 450 nuorta. Järjestämme myös tapahtumia ja infoiskuja, joilla tavoitetaan satoja nuoria ja netin kautta vielä enemmän nuoria, kertoo projektivastaava Anna-Kaisa Santala.
Kolmantena osa-alueena ovat erilaiset koulutukset, joita vetää Mari Lankinen.
– Nuori johtaja -koulutus on lähtenyt jo kahvilan ajoilta ja kyse on siitä, kuinka nuoret voisivat ottaa vertaisryhmässään ohjaajan roolin. Toimenkuvaani kuuluu myös tapahtumatuottaminen, jossa nuoret ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat tapahtumia alusta asti itse. Minun roolini on olla siinä vain mahdollistajan roolissa.
Kiesiläinen, Miinin, Santala ja Lankinen vakuuttavat tekevänsä nuorisotyötä hyvin poikkeuksellisella tavalla.
– Me näemme nuoret ihan eri tavalla. He eivät ole meille kohde, joilla teemme vaan teemme nuorten kanssa yhdessä, sanoo Santala.
Yksi vaikutuskanava lisää
Toiminnassa on nuoria yläasteelta lukiolaisiin saakka. Yhteistä kaikille on, että he haluavat vaikuttaa elinympäristönsä asioihin.
– Avara täydentää niitä vaikutusmahdollisuuksia, joita nuorilla on. Mahdollistetaan toimintaa juuri niille nuorille, jotka ovat kiinnostuneita oman elinympäristönsä asioista, eivätkä ole löytäneet vaikutuskanavaa, kertoo Kiesiläinen.
Kuinka monta nuorta toiminta todella tavoittaa? Voisi kuvitella, että jo muutenkin aktiiviset löytävät toisen kodin hyvinkin helposti.
– Tätä me pohditaan tosi paljon. Jatkuvasti mietimme, ovatko ryhmämme monipuolisia ja kuinka saisimme uutta porukkaa, etteivät samat ihmiset aina ota vastuuta, kertoo Miinin.
Yksi iso ryhmä on jäänyt pois – ainakin toistaiseksi.
– Nuorten Ääni -toimituksen osalta voin kertoa, että ongelma on ollut se, että emme ole saaneet maahanmuuttajanuoria mukaan. Olisi tärkeää, että heidän äänensä kuuluisi mediassa. Nyt saamme syksyllä uuden työntekijän, joka pureutuu pelkästään siihen, sanoo Miinin.
Suorituspaineet kasvavat
Työntekijöiden on tarkoitus tuottaa nuorille ennemmin onnistumisen tunteita kuin suorittamisen pakkoa.
– Nuoret pääsevät tekemään yhdessä toisilleen asioita. Kyse ei ole omasta menestymisestä vaan yhteisön kehittämisestä. Se on myös omiaan helpottamaan paineita. Pääsee tekemään asioita, jotka itsessään ovat hyödyllisiä, eikä tarvitse miettiä, että mitä muut odottavat minulta, sanoo Kiesiläinen
Nuorten ongelmat ovat olleet yhteiskunnallisessa keskustelussa paljon esillä viime vuosina. Epävarmuus omasta tulevaisuudesta kalvaa monia.
– Nuorilla on paineita siitä, että pitäisi koko ajan suorittaa kauhean paljon asioita ja menestyä. Pitää olla hirveän huolissaan siitä, mitä pääsee opiskelemaan ja mitä kaikkea ansioluettelossa lukee, sanoo Kiesiläinen.
Omassa työssään työntekijät ovat nähneet suorituspaineiden nuorison keskuudessa kasvaneen.
– Moni 16-vuotias jo ajattelee, että peli on pelattu ja se on hirveätä, sanoo Miinin.
Nelikon mielestä ihan pienetkin asiat merkitsevät paljon.
– Nuoret saavat täältä sellaisia onnistumisen kokemuksia, joita koulusta eivät ole välttämättä saaneet. Kokevat, että minä osasin tehdä tämän mainoksen tai uskalsin soittaa jollekin taholle, sanoo Lankinen.