Kaliningradin ydinvoimala kiinnostaa Puolaa
Energoatomin varajohtaja Sergei Bojarkin teki viime viikolla Puolalle, Liettualla ja Saksalle yhteistyötarjouksen Kaliningradin ydinvoimalan rakennusprojektista. Se ilmestyi vilnalaisessa lehdessä Liettuan kuriiri.
Suunnitelma on ollut vireillä jo viime vuodesta lähtien. Voimala on tarkoitus rakentaa Niemaniin, 15 kilometrin päähän Liettuan rajasta. Voimalan on määrä tuottaa sähköä 2 300 megawattia. Voimalan arvioidaan maksavan viisi miljardia euroa. Ensimmäisen yksikön on määrä valmistua vuonna 2015.
Venäjän tarjous kiinnostaa Puolaa, jonka oma ydinvoimala valmistunee vuoden 2020 paikkeilla ja joka saisi voimalasta sähköä muutaman sata megawattia. Tämä auttaisi vähentämään maan energiavajetta. Puola ja Baltian maat pelkäävät kuitenkin energiariippuvuuden lisääntymistä suuresta naapurista. Venäjä voisi käyttää riippuvuutta myös poliittiseen kiristykseen.
Johtaja Bojarkin kuitenkin vakuuttaa, että jos voimalaa hallitaan yhdessä, kukaan ei pääse kiristämään sähkön toimituksilla.
Venäläiset haluavat, että ulkomaiset kumppanit ottaisivat omistukseensa korkeintaan 49 prosenttia yrityksestä. Kolmasosan voimalan sähköstä pitäisi jäädä Kaliningradiin. Loppu menisi vientiin.
Jos Puola ja Liettua eivät ole kiinnostuneita sijoituksesta, koko vientienergia menee Saksaan joko Puolan tai meren pohjassa kulkevan Kaliningradia ja Saksaa yhdistävän kaapelin, Nord Streamin kautta. Siirto Nord Streamin kautta tulisi venäläisten mukaan halvimmaksi. Puolalaisten mielestä se olisi hankala ympäristönsuojelun kannalta.
Vaihtoehto on rakentaa Liettuaan
Puola ja Baltian maat pitävät ensisijaisena uuden ydinvoimalan rakentamista Liettuaan Visaginasiin. Sen tarkoitus on korvata neuvostovallan aikainen Ignalinan voimala, joka suljetaan vuonna 2010.
Energiasilta Liettuan ja Puolan välillä on Euroopan unionin keskeisiä projekteja. Liettuan uuden presidentin Dalia Grybauskaiten mielestä kannattaa vielä tutkia uuden voimalan rakentamisen järkevyys. Talouslamasta kärsivällä Liettualla saattaa olla vaikeuksia voimalan rahoittamisessa.
Jos uutta voimalaa ei rakenneta, Liettua joutuu turvautumaan Venäjän ydinvoimaan.
Puolalaiset eivät suoraan kieltäydy Venäjän ehdotuksesta yhteistyöstä voimalan rakentamisessa, mutta heidän mielestään asia pitäisi liittää yhteen muiden energia-asioiden, esimerkiksi loppusuoralla olevien Gazpromin kanssa käytävien kaasuneuvottelujen, kanssa. Puola on jälleen vaikeuksissa näissä neuvotteluissa, mutta Saksa ja Ranska ovat luvanneet auttaa sitä välittämällä Gazpromin kaasua Puolalle.
Noin viikon kuluttua venäläiset, puolalaiset, liettualaiset ja saksalaiset asiantuntijat neuvottelevat voimalasuunnitelmasta. Tapaamisella pyritään selkiyttämään myös mutkikasta voimalatilannetta Venäjän alueella, jonne suunnitellaan useita uusia voimaloita.
uutiskirje 