Palorintama ulottui alle 20 kilometrin päähän Ateenan keskustasta
Ankaran arvostelun kohteeksi joutunut Kreikan hallitus saattoi maanantaina vähän hengähtää helpotuksesta, kun palomiehet pääsivät niskan päälle useissa pahimmista Ateenaa uhanneista maastopalojen pesäkkeistä. Palot olivat sunnuntaina edenneet jo vajaan 20 kilometrin päähän Kreikan pääkaupungin keskustasta.
Vaara ei vielä välttämättä ollut kokonaan ohi. Maanantai-illaksi ennustettiin jälleen kovenevia tuulia.
Kolme päivää raivonnut palo ehti jo aiheuttaa laajoja tuhoja Ateenaa ympäröivässä Attikan maakunnassa. Ainakin 150 neliökilometriä metsämaata, pensaikkoa ja oliivilehtoja tuhoutui. Sen sijaan ihmishenkiä ei toistaiseksi ole menetetty.
Eikö mitään ole
otettu opiksi?
Tasan kaksi vuotta sitten Kreikassa riehuivat lähihistorian pahimmat metsäpalot, joissa sai surmansa melkein 80 ihmistä. Ne olivat käydä kalliiksi Kostas Karamanlisin johtamalle keskustaoikeistolaiselle hallitukselle, joka lähes menetti enemmistönsä syyskuussa 2007 pidetyissä parlamenttivaaleissa.
Viime päivien metsäpalot ovat herättäneet laajaa suuttumusta. Monet kysyvät, eikö mitään opittu kesän 2007 paloista. Miksi katastrofivalmius ei näytä yhtään paremmalta? Miksi sammutustyöt näyttävät jälleen onnettomasti organisoiduilta?
Ihmiset kiittävät palomiehiä urheudesta, mutta sättivät viranomaisia ja poliitikkoja yleensä sekä Karamanlisin Uusi demokratia -puoluetta erityisesti.
Hallituksen mielestä nyt ei tietenkään ole oikea aika kiistelylle. Se on järjestänyt hätäistuntoja ja yrittänyt näyttää toimekkaalta.
Vasemmisto-oppositio kritisoi ankarasti hallitusta. Mutta arvostelijoiden joukossa on myös luonnonsuojelujärjestöjä kuten Kreikan WWF, jonka mielestä maastopaloihin ei ole varauduttu yhtään paremmin kuin ennen.
Karamanlisin hallituksella on vain yhden äänen enemmistö parlamentissa. Pääoppositiopuolue, sosialistien Pasok, aikoo saada aikaan ennenaikaiset parlamenttivaalit viimeistään maaliskuussa, jolloin parlamentti valitsee Kreikalle uuden presidentin.
Karamanlisin puolue on laahannut gallupeissa perässä jo ennen viikonlopun tulipalojakin.
Metsää polttamalla
rakennusmaata
Kreikan metsillä on kaksi väkevää vihollista, ilmastonmuutos ja ihminen.
Ilmastonmuutos lisää maastopalojen riskiä koko Välimeren alueella. Kesät muuttuvat entistä kuumemmiksi ja kuivemmiksi.
Kreikka on paloille erityisen altis. Ateenan lähellä raivoava palo on vain yksi yli 200:sta viime päivinä maassa riehuneesta maastopalosta. Maanantaina oli valloillaan vielä kuusi suurta metsäpaloa ja lukuisia pienempiä.
Metsä voi leimahtaa tuleen monesta syystä. Mutta Kreikan WWF:n mukaan vain neljä prosenttia maastopaloista syttyy luonnollisista syistä kuten salamaniskuista. Kaikissa muissa tapauksissa mukana on ihminen, suoraan tai välillisesti.
Kaikkein ikävintä on, että osa paloista on tahallaan sytytettyjä, eikä useimmiten kysymyksessä ole mikään pyromaani, vaan ahne ihminen. Monia maastopaloja epäillään kiinteistökeinottelijoiden sytyttämiksi.
Suurin houkutus hankkia tonttimaata tahallaan sytytetyn metsäpalon avulla on suurten asutuskeskusten liepeillä. Erityisesti Ateenan läheisyydessä tontit ovat todella kalliita. Kun metsä palaa, sitä ei tarvitse enää suojella metsänä, vaan se voidaan kaavoittaa rakennusmaaksi.
Nämä eivät ole mitään salaliittoteorioita, vaan aivan vakavilta tahoilta esitettyjä epäilyjä. Nytkin syyttäjäviranomainen on jo määrännyt tutkittavaksi, onko tuoreimman palon taustalla tuhopoltto.
Syyttävä sormi osoittaa myös poliitikkoja. Monet uskovat, etteivät johtavat puolueet uskalla tosissaan astua keinottelijoiden varpaille, koska systeemistä hyötyvillä on vaikutusvaltaa.
Tuorein Ateenaa uhannut palo alkoi perjantai-iltana Grammatikosta läheltä historiallista Marathonia. Sattumaa tai ei, paikalle on ollut määrä rakentaa paikallisten asukkaiden kiivasta vastustusta nostattanut kaatopaikka.
uutiskirje 