Peloton-hankkeessa viritellään energiapihiä uutta taloutta
Demos Helsinki sai vuosi sitten Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitralta tehtäväksi selvittää, milllä tavoin kansalaisten energiavalintoihin voidaan vaikuttaa. Olennainen kysymys oli, miten periaatteellinen kiinnostus ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen saataisiin käännettyä käytännön toimiksi.
– Ilmastoasennetutkimukset osoittavat, että ihmiset ovat hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta. 80 prosenttia suomalaisista sanoo myös olevan valmis toimimaan asian eteen, ja yli puolet sanoo jo tehneensäkin jotakin, kertaa asenteita Demos Helsingin projektikoordinattori Outi Kuittinen.
Siitä huolimatta suomalaisten elämäntapa ja unelmat ovat edelleen paljon energiaa vaativia ja ympäristöä kuormittavia. Äärimmäisenä esimerkkinä Kuittinen näyttää kuvaa porvoolaisen lottomiljonäärin valtavasta omakotitalosta, jonka pihalla on kaksi limusiinia. Vaikka harva elää ihan vastaavalla tavalla, unelmat ovat sen suuntaisia.
”Monet valitsevat auton siksi, että joukkoliikenteen sumpliminen tuntuu vaikealta.”
– Jos sellaisen talon vielä lämmittää suoralla sähkölämmityksellä, niin hehkulamppujen vaihtaminen tai valojen sammuttelu ovat aika pieniä asioita, Kuittinen sanoo.
Portinvartijoille
lisää ymmärrystä
Demoslaiset ryhtyivät miettimään, miten ihmiset päätyvät energiasyöppöihin ratkaisuihin asumisessa, liikkumisessa ja syömisessä, joista hiilijalanjälkemme pääosin koostuu.
He päätyivät siihen, että ihmiset eivät tee päätöksiään tyhjiössä, vaan avainasemassa ovat erilaiset portinvartijat. Sellaisia ovat vaikkapa naistenlehtien kaltaiset elämäntyylimediat, jotka osaltaan määrittelevät hyvään elämään kuuluvia valintoja, työpaikan lounasravintola, ”remonttireiskat” ja rautakaupan myyjät, työyhteisöt sekä monet vertaisryhmät.
– Mutta portinvartijat eivät välttämättä tiedä, että he ovat tällaisen suuren kansallisen ja kansainvälisen kysymyksen avaintekijöitä, Kuittinen painottaa.
Demos Helsingille ei riittänyt pelkkä asioiden selvittely, vaan hautomossa päätettiin laittaa hihat heilumaan. Syntyi Peloton-niminen hanke, jonka yhtenä päätavoitteena on lisätä portinvartijoiden ymmärrystä omasta roolistaan. Miksi Peloton?
– Ensimmäinen mielikuva on Pelle Peloton, vastaa Demoksen projektijohtaja Tuuli Kaskinen.
Sekin on oikea mielikuva, koska energiatehokkuus vaatii teknistä innovatiivisuutta. Toinen ja tärkeämpi selitys liittyy Kaskisen mukaan pyöräilyyn, joka on päästöttömyytensä vuoksi ihanteellinen liikkumismuoto.
– Pyöräkilpailuissa kilpailun isoa pääjoukkoa kutsutaan pelottomaksi. Kärjessä kulkee joku, joka halkoo tuulta ja auttaa keskimmäisiä säästämään energiaa. Meidän tähtäimessämme on säästää energiaa tekemällä yhdessä isolla porukalla, jakamalla hyviä ideoita ja kokemuksia.
Elämän makua
energiansäästöön
Tarkoituksena on auttaa portinvartijaryhmiä luomaan uusia käytäntöjä energiankäyttöön ja saada syntymään uusia energiatehokkaita innovaatioita ja palveluita.
Yhteistyökumppaneiksi on jo saatu useita portinvartijoiksi määriteltyjä yrityksiä: Fazer Amica, Rautakesko, S-ryhmä, Puukeskus ja Bonnier Publications sekä järjestömaailmasta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri.
Niiden kanssa ryhdytään syksyn mittaan töihin: Peloton-työpajoissa eri alojen ammattilaiset ja vertaisvaikuttajat kehittävät ideoita siitä, miten he voivat vähentää asiakkaiden ja muiden ihmisten energiankulutusta ja miten tästä tehdään liiketoimintaa.
– Tarkoitus on saada kaikkiaan kymmenkunta erilaista yritystä mukaan ja ensi vuonna toinen mokoma, kertoo Demos Helsingin tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen.
– Pyrimme miettimään fiksun energiankäytön trendiä uudelleen. Perinteisen kuvan mukaan se on pientä säätämistä, yksittäisten laitteiden vaihtamista tai kytkemistä pois päältä. Me pyrimme muuttamaan kuvaa elämänmakuisemmaksi. Se on isojen elämäntapavalintojen kysymys, Neuvonen määrittelee.
Lähiruokaa
edullisesti
Kolmivuotisen hankkeen loppupäässä häämöttää tukku uudenlaisia innovaatioita ja palveluita. Suuntaviivoja niille antoivat projektin julkistamistilaisuudessa muun muassa kokki ja ravintoloitsija Maija Silvennoinen sekä remonttimiehet Kerkko Halme ja Ville Heino.
Silvennoinen on perustanut Jyväskylään vegaanisen ravintolan, jossa tarjotaan lähellä tuotetuista kasviksista valmistettuja aterioita hyvin edullisesti.
– Käytämme sesongin raaka-aineita. Motiivi tuli siitä, että opiskelijat kaipasivat vegaanista lounaspaikkaa. Siitä lähdin kehittämään ideaa.
Ravintola saa opiskelijoille suunnattua Kelan ateriatukea, jonka ansiosta opiskelijalounaan hinnaksi tulee vain 2,35 euroa.
Silvennoinen visioi Kauden parhaat kasvisruoat -palvelua, jossa esitettäisiin kullekin kaudelle sopivimpia reseptejä tuoreista tai säilötyistä lähellä tuotetuista raaka-aineista. Tämä auttaisi ihmisiä, jotka haluavat syödä ympäristö- ja ilmastoystävällistä kasvisruokaa, mutta eivät tiedä millaisia ruokia tekisivät.
Toisena ideana Silvennoinen esitti Perille asti -palvelua, jossa matkakohteen valitsemalla saisi heti vaikkapa matkapuhelimeen tiedon joukkoliikenneyhteyksistä: aikatauluista, reiteistä, vaihdoista ja lippujen hinnoista. Matkan voisi myös maksaa samantien.
– Nyt monet valitsevat auton siksi, että joukkoliikenteen sumpliminen tuntuu vaikealta, Silvennoinen perustelee.
Eko-osaamista
remontteihin
Remonttialallakin ekologisuuden edistämisessä riittää tehtävää. Remonttimiehillä ja rautakaupan myyjillä on Halmeen ja Heinon mukaan suuri vaikutusvalta ihmisten valintoihin. Siksi olisi tärkeää, että he osaisivat suositella asiakkaille energiaa säästäviä ratkaisuja.
Esimerkiksi kylpyhuoneremonteissa asiakkaille ehdotetaan usein lattialämmitystä, joka on suoralla sähkölämmityksellä toteutettuna hyvin energiasyöppö ratkaisu. Ratkaisuksi Halme ja Heino ehdottavat vähemmän energiaa kuluttavaa vesikiertoista lattialämmitystä.
– Pitäisi löytää keino saada vanhat patteriputket ja sama kierto, joka oli pattereissa, vedettyä uusiin putkiin lattian alle.
Innovatiivisena palveluideana Halme ja Heino esittävät myös, että taloyhtiöille voitaisiin laatia energianhaaskausraportteja.
– Jos on esimerkiksi vuosikymmeniä vanhat ikkunat, energiaa menee taivaan tuuliin älyttömiä määriä. Uudet ikkunat ratkaisevat ongelman, mutta pelkästään tiivisteitä vaihtamalla ja parantamallakin päästäisiin huomattaviin energiansäästöihin, Halme sanoo.
Kartoitusta ja energiansäästöä voisi suositella taloyhtiöille myös taloudellisilla argumenteilla.
– Ongelmien korjaus saattaa maksaa vaikka 100 000 euroa mutta tuoda 15 vuodessa itsensä takaisin pelkästään energiansäästönä.
Ideoita haetaan
kilpailulla
Googlella työskentelevä Jyri Engeström toi terveisiä Piilaaksosta. Siellä ihmiset mittailevat innokkaasti omaa energiankulutustaan ja kehittelevät ohjelmia, joilla sitä pystyisi arvioimaan mahdollisimman tarkasti. Engeströmillä itsellään vuotuinen energiankulutus oli erään mittarin mukaan lähes 16 000 wattia. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttäisi ihmisten keskimääräisen energiankulutuksen laskemista 2 255 wattiin.
Engeströmin mukaan energialaskurit voivat auttaa ihmisiä miettimään omia elämäntapojaan ja muuttamaan niitä ilmastoystävällisemmiksi. Internet voisi tarjota myös mahdollisuuksia kierrättää tavaroita.
– Kierrätykseen ei vielä ole hyvää palvelua internetissä. Monissa tavarat rahdataan toiselle puolelle maanosaa, mikä ei ole niin hyvä kuin jos ne ostettaisiin läheltä. Tässä olisi innovaation paikka.
Peloton-kampanjan julkistamisen yhteydessä avattiin Peloton idea -kilpailu, jossa kuka tahansa saa esittää suunnitelman energiankäyttöä vähentävästä tuotteesta tai palvelusta.
Kilpailuaika jatkuu 1.12. saakka. Parhaat ideat luvataan palkita voittajan tahdon mukaisesti joko vähähiilisellä luksuskaupunkilomalla Helsingissä tai tehokkaalla ideoiden kehityspäivällä, johon osallistuu alan parhaita asiantuntijoita.
Peloton-hanke ja ideakilpailu internetissä: www.peloton.me
lehti 