Maailmanlaajuinen talouskriisi heikentää köyhien maiden mahdollisuuksia parantaa olojaan YK:n tavoitteiden mukaisesti. Kehitysavun supistuminen kiihdyttää väestönkasvua, joka taas kärjistää muita ongelmia.
Maailman väkiluku saavuttaa seitsemän miljardin rajan vuoden 2011 paikkeilla eli vuoden verran etuajassa aiempiin ennusteisiin verrattuna, Population Research Bureau arvioi.
Maailman väkiluku on vuodesta 1975 lähtien kasvanut noin miljardilla 12 vuodessa. Viime vuosien kasvusta 95 prosenttia tapahtuu kehitysmaissa, Jose Miguel Guzman YK:n väestörahastosta (Unfpa) sanoo.
Väestönkasvu lisää terveys- ja koulutuspalvelujen tarvetta, joten etenkin vähiten kehittyneillä mailla on Guzmanin mukaan suuria vaikeuksia saavuttaa YK:n asettamia vuosituhannen kehitystavoitteita.
Niihin kuuluu pahimman nälän ja köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi pitäisi tarjota peruskoulutus kaikille, supistaa lapsi- ja äitikuolleisuutta roimasti, parantaa sukupuolten tasa-arvoa, saada kuriin aids, malaria ja muut tartuntataudit ja kääntää kehitys ympäristöä säästäväksi.
Ilmastonmuutos ja
talouskriisi uhkana
Vuonna 2000 sovittujen tavoitteiden toteutusta uhkaavat nyt ilmastonmuutos, talouskriisi ja kehitysavun leikkaukset.
Useimmat teollisuusmaat ovat laman syövereissä, ja kehitysmaissa vuosina 2002–2007 koettu reipas talouskasvu on katkennut.
– Maailmassa on 201 miljoonaa naista, jotka haluaisivat koulutusta ja mahdollisuuden perhesuunnitteluun, mutta he ovat niitä vailla, YK:n nais- ja väestöohjelman johtaja Tamara Kreinin muistuttaa.
– Vapaaehtoisen perhesuunnittelun mahdollistaminen kaikille edistäisi valtavasti kehitystavoitteiden saavuttamista. Nykyisellään esimerkiksi odottavien äitien terveys laahaa pahasti jäljessä tavoitteista, hän jatkaa.
Population Action International -järjestön varapuheenjohtaja Karen Hardee ennustaa, että kiihtyvä väestönkasvu torppaa haaveet köyhyyden puolittamisesta ja ympäristön vaalinnasta.
Jos viljelypinta-ala ei kasva, kamppailu pelloista kiihtyy ja henkeä kohden tuotetun ruoan määrä laskee. Metsäkato uhkaa nopeutua, mikä puolestaan lisää hiilidioksidipäästöjä.
Naisten asema
heikkenemässä
Syntyvyyden kasvu heikentää myös paisuvien ikäluokkien koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksia. Jos vanhemmilla on varaa kouluttaa vain yksi lapsi, pojat pääsevät etusijalle ja sukupuolten tasa-arvo jää haaveeksi, Hardee muistuttaa.
Kaiken lisäksi väestökierre pahenee, sillä koulutusta saaneet naiset hankkivat vähemmän lapsia ja elävät lapsineen keskimääräistä terveempinä.
YK:n tavoitteena on saada lisääntymisterveyspalvelut kaikkien naisten ulottuville, mutta varsinkin Yhdysvallat on viime vuosina leikannut tukeaan tälle sektorille.
Yhdysvaltain tuki perhesuunnittelulle ja lisääntymisterveyspalveluille on inflaatiotarkistettuna nyt 35 prosenttia pienempi kuin 1995. Hedelmällisessä iässä olevia naisia on kuitenkin maailmassa 300 miljoonaa enemmän, Hardee sanoo.
Seurauksena on hänen mukaansa lisää ei-toivottuja raskauksia ja kasvava äitiyskuolleisuus.
ESIMERKKINÄ UGANDA:
Väkiluku: 31,9 milj. (Suomi 5,3 milj.)
Väestöennuste 2050: 92,9 milj. (Suomi 5,4 milj.)
Väestönkasvu: 3,2 % (Suomi 0,3 %)
Bruttokansantulo (2007): 10,5 mrd. USD (Suomi 234,8 mrd. USD)
Ostovoimakorjattu BKTL/asukas (2007): 920 USD (Suomi 35 270 USD)
Äärimmäisen köyhiä (alle 1 usd/pv): 31 % (Suomi ei yhtään)
Äitiyskuolleisuus (100 000 elävänä syntynyttä kohti): 435 (Suomi 7)
Lapsikuolleisuus (1 000:ta elävänä syntynyttä kohti): 136 (Suomi 4)
(YK-järjestöt, Ugandan terveysministeriö, Tilastokeskus)
uutiskirje 